Siirry sisältöön

Budjettiriiheen latautuu paljon odotuksia lasten ja perheiden näkökulmasta

Lapsiperheköyhyys koskettaa jo yli 100 000 lasta. Hallitukselta kaivataan kipeästi eriarvoistumista katkaisevia toimenpiteitä. Budjettiriihi tarjoaa hallitukselle luontevan paikan tehdä ratkaisuja työn ja perheen yhteensovittamiseksi, hoivavastuun ja kustannusten tasoittamiseksi sekä lapsiperheiden auttamiseksi.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys julkaistiin koulun alkamisviikolla. Vaikka varsinainen budjettiriihi käydään elokuun lopussa, on jo VM:n esitystä hyvä tarkastella lasten ja perheiden näkökulmasta. Erityisen mielenkiintoista on, minkälaisilla toimilla hallitus pyrkii vähentämään eriarvoistumista.

Eriarvoistumiskehityksen yksi huolestuttavimmista ilmentymistä, lapsiperheköyhyys, koskettaa jo yli 100 000 lasta. Se liittyy nykyisin aiempaa useammin työssäkäyvien vanhempien pienituloisuuteen. Taloudellisesta ahdingosta kärsivät erityisesti yksinhuoltajat ja monilapsiset perheet. Hallitukselta kaivataan kipeästi toimenpiteitä, jotka yhtäältä lisäävät vanhempien työllisyyttä ja toisaalta huolehtivat siitä, että reaaliarvoltaan vähentyneet lapsiperheiden toimeentuloetuudet olisivat jatkossa riittävällä tasolla.

Ihmisyyteen kuuluu kyky asettua toisen ihmisen asemaan.

Myös varhaiskasvatuspalvelut kiinnittyvät vahvasti työllisyyteen ja työllistymiseen. Hallitus teki vuosi sitten historiallisen päätöksen päättäessään rajata subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta. Rajausta on usein perusteltu argumentilla ”minäkään en mennyt pilalle, vaikken saanut nauttia varhaiskasvatuspalveluista”. Mutta ihmisyyteen kuuluu kyky asettua toisen ihmisen asemaan. Ymmärtää se, että subjektiivinen päivähoito-oikeus on tärkeä monille, vaikka se ei sitä itselle olisi.

Työttömyyden kuristuksessa elävä vanhempi, joka kenties vastaa yksin perheen elatuksesta, hyödyntää varhaiskasvatuspalveluja todennäköisemmin, jos kyse on universaalista palvelusta. Moni haastavassa tilanteessa elävä perhe saa toki joka tapauksessa varhaiskasvatuspalveluja hakiessaan, mutta kukaan meistä ei mielellään aseta elämäntilannettaan muiden arvioitavaksi, luokiteltavaksi tai leimattavaksi. Toisinaan jo se, että apua ja tukea pitää erikseen hakea, on liikaa.

Valtiovarainministeriö esittääkin, että varhaiskasvatusmaksuja alennetaan. Myönteistä esityksessä on myös esimerkiksi opiskelevien vanhempien opintotuen korotus. Vaikka esitys ei sisältänyt suuria yllätyksiä, voidaan elokuun lopussa käytävään budjettiriiheen ladata lasten ja perheiden näkökulmasta paljon odotuksia. Hallituksella on silloin luonteva paikka tehdä ratkaisuja työn ja perheen yhteensovittamiseksi sekä hoivavastuun ja kustannusten jakamiseksi entistä tasaisemmin molempien vanhempien välillä. Tämä edellyttää isoa remonttia ja kykyä ajatella asioita uudella tavalla.

Perhevapaiden uudistaminen edellyttää isoa remonttia ja kykyä ajatella uudella tavalla.

Perhevapaiden uudistaminen nouseekin todennäköisesti budjettiriihen keskeiseksi asiaksi. Uudistusta tehtäessä on syytä muistaa, että perheiden elämäntilanteet ovat hyvin yksilöllisiä. Hyvän lapsuuden näkökulmasta perhevapaiden kestoa tulisi pidentää, joustomahdollisuuksia lisätä ja isälle korvamerkittyä vapaata tulisi kasvattaa

Hanna Heinonen

Toiminnanjohtaja, päätoimittaja

Hanna on Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja.

Olli Alanen

Ohjelmajohtaja

Olli toimii Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmajohtajana. Töiden ja lapsiperhearjen pyörittämisen ohella hän urheilee ja lukee yllättävän paljon. Ja muistaa välillä myös levätä.

Kommentit

  1. Mervi Kangas-Salo sanoo:

    Tuo lapsiperhe köyhyys koskettaa syvältä. Mutta on myös lapsiköyhyyttä. Tällä tarkoitan lapsia jotka on sijoitettu oheishuoltajalle yksityisellä sijoituksella. Itse olen oheishuoltaja tyttärenpojalle ja huoli on valtava tulevaisuudesta. Millä pystyn kasvattamaan ja elättämään lapsen vuodesta toiseen pelkän lapsilisän ja elatustuen varassa. Tähän, kun liittää myös asumis ym. menot niin tuo raha ei riitä millään ilveelläkään, varsinkaan kun lapselle tulee ikää lisää ja tarpeet kasvaa.
    Sanotaan, että oheishuoltajalla ei ole elatusvelvollisuutta, mutta se on vain paperilla, käytännössä oheishuoltajan on pakko laittaa omia varojaan lapseen, sen mukaan mitä kullakin on mahdollista. Kaikilla ei ole mahdollistakaan.

    Väkisin miettii tulevaa ja sitä mistä kaikesta nämä lapset jäävät paitsi. Jos oheishuoltaja saa kuukautta kohti 400 euroa, tällä summalla ruokkii ja pukee lapsen, ostaa joskus jonkun pienen lelun, kustantaa asumismenot, sähköt, mahdolliset lääkkeet niin tästä ei tule mitään.
    Kela ei toimeentulotuessa hyväksy asumismenoja, meilläkin vuokra asunto ja asumme kolmiossa pojan takia, muuten ois pienempi ja halvempi asunto. Ja kun kela ei hyväksy näitä menoja niin ei sosiaalivirastokaan niitä korvaa. Kun ne kuuluisi kelan korvata.
    Tulee mieleen yksi ja ainoa kysymys. Onko tämä lapsen edun mukaista? Tällä yksityisellä sijoituksella jolloin ei tarvitse kulukorvauksia eikä hoitopalkkioita maksaa, vedetään oheishuoltajat todella ahtaalle, kun muutenkaan ei ole isovanhemmille kovin helppoa kasvattaa lasta. Kuka tästä hyötyy? No kunnat tietenkin säästää huostaanoton ja sijoituksen perhekotiin kustannukset. Ja ihan vaan lapsen kustannuksella. Kun tämä oiskin vaan vuosi tai pari tätä, mutta ainakin meillä tämä tulee jatkumaan siihen asti kunnes lapsi tulee täys ikäiseksi.

  2. Kiitos esille tuomastasi tärkeästä näkökulmasta. Et ole asian kanssa yksin, sillä oheishuoltajan taloudellinen tukeminen nousee julkiseen keskusteluun aina aika ajoin.
    Järjestökentällä Pesäpuu ry http://www.pesapuu.fi/ on perehtynyt oheishuoltoon liittyviin kysymyksiin ja on muun muassa äskettäin julkaissut asiassa oppaan. Se on luettavissa www-osoitteessa http://verkkokauppa.pesapuu.fi/product/134/oheishuoltajuus-ja-lastensuojelu–tietopaketti
    Hankalassa taloudellisessa tilanteessa voi aina olla yhteydessä sosiaalivirastoon. Mikäli tuntuu, että kaipaa lisää neuvontaa, voi olla yhteydessä kunnan sosiaaliasiamieheen, jonka yhteystiedot löytyvät kunnan www-sivuilta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *