Hajottaako vai korjaako valinnanvapaus lastensuojelun? Kurkistus tulevaisuuteen käytännön esimerkkitapauksen kautta

Monivaiheisen ja polveilevan sote-uudistuksen seuraaminen on tuottanut haasteita asiantuntijallekin. Käänteitä on riittänyt useammankin jännitysnäytelmän verran ja viimeisimpien mediatietojen mukaan sote-uudistuksen valinnanvapauskokonaisuus joutuu perustuslakivaliokunnan käsittelyn jälkeen ainakin jonkinasteisiin muutoksiin.

Kaiken kaikkiaan kyse on historiallisesta ja valtavasta uudistuksesta. Jos se astuu nykyisten suunnitelmien mukaisesti voimaan, tulevat lasten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut monilta osin muuttumaan merkittävästi. Lastensuojelun Keskusliiton uusi julkaisu Lastensuojelu sotessa avaa käytännönläheisesti ja ymmärrettävästi uudistuksen vaikutuksia lastensuojeluun sekä laajemmin lapsi- ja perhepalveluihin.

Tällä hetkellä näyttää, että useita palveluja tarvitsevat asiakkaat kohtaavat tulevaisuudessa entistä katkonaisempia palvelupolkuja ja lisääntyviä yhteistyön ongelmia. Siten uudistus ei tavoittaisi sille asetettuja tärkeitä tavoitteita yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin edistämisestä, vaan päinvastoin heikentäisi niitä.

Sote olisi parempi toteuttaa vaiheittain

Sote-uudistus keskittää vastuun palvelujen järjestämisestä maakuntien harteille. Tämän toivotaan muun muassa ratkaisevan kuntien ongelmat tuottaa tasavertaisesti lakisääteisiä lastensuojelupalveluita.

Positiivista on, että lapsilla ja nuorilla on oletettavasti valinnanvapauden myötä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa heitä koskeviin päätöksiin. Mahdollisuus kustannusten siirtämiseen toimijalta toiselle kuitenkin erittäin todennäköisesti monimutkaistaa järjestelmää edelleen. Varmaa on, että lapset, nuoret ja perheet tulevat tarvitsemaan paljon tukea valintojen tekemiseen.

Monet uudistusten vaikutukset ovat edelleen hatarien arvailujen varassa. Tästä syystä Lastensuojelun Keskusliitto on monen muun asiantuntijatahon tavoin vaatinut uudistuksen toteuttamista vaiheittain, jolloin mahdollisia ongelmia voitaisiin korjata joustavasti niiden ilmettyä. Vielä on poliittisilla päätöksentekijöillä hyvin aikaa ottaa viisaista neuvoista onkeensa.

Tulevaisuuden monipolvista palvelupolkua konkretisoidaan alla olevan kuvitteellisen käytännön esimerkkitapauksen kautta. Esimerkki on pitkä ja monimutkainen, kuten perheiden palvelutarvekin tosielämän lastensuojelussa usein on. Esimerkki löytyy Keskusliiton julkaisusta Lastensuojelu sotessa.

Lapsen ja perheen monet valinnat – tapausesimerkki tulevaisuuden palvelupolusta

Kuvitellaan 15-vuotias pääkaupunkiseudulla asuva Anna, jolla on eronneet vanhemmat sekä pikkuveljet, 8-vuotiaat kaksoset Tupu ja Hupu. Anna asuu pääsääntöisesti isän luona, pikkuveljet äidin luona.

Vanhemmilla on asiakkuudet eri sote-keskuksissa, isällä yritys Abbassa ja äidillä ja pikkuveljillä järjestön ylläpitämässä Bassossa. Molemmat ovat vakituisessa työsuhteessa ja työterveyshuollon piirissä, eivätkä käytä sote-keskuksen palveluja. Anna on 15 vuotta täytettyään vaihtanut asiakkuutensa yritys Cooliin, joka on profiloitunut nuorten asioita hoitavaksi sote-keskukseksi.

Annan äiti kärsii pitkäaikaisesta masennuksesta, joka on viime aikoina pahentunut akuutisti ja hän on joutunut olemaan poissa töistä. Tupulla ei ole ollut tarvetta laajoille sosiaali- ja terveyspalveluille, mutta Hupulla on maakunnan liikelaitoksen lastenpsykiatrian asiakkuus ADHD:n johdosta.

Sote-keskus vastaa alkuvaiheen varhaisesta tuesta

Annalla on vuoden ajan ollut lisääntyvästi poissaoloja koulusta ja hän on ollut myös öitä poissa kotoa. Anna on tavannut koulupsykologia. Isä on ollut mukana joillain tapaamisilla ja kertonut vaikeudestaan asettaa rajoja Annalle. Koulupsykologi kehottaa Annaa ja isää hakeutumaan sote-keskuksen kasvatus- ja perheneuvonnan piiriin.

Isä yrittää varata kasvatus- ja perheneuvontaa varten ajan Annan sote-keskus Coolista. Häntä kehotetaan ottamaan yhteyttä Abbaan, sillä sote-keskus laskuttaa kasvatus- ja perheneuvolan palvelut maakunnalta vanhempien asiakkuuden mukaan. Annaa kehotetaan varaamaan aika omaan sote-keskukseensa Cooliin palvelutarpeen arviointia ja asiakassuunnitelmaa varten. Anna ei haluaisi selittää asioitaan monelle eri ihmiselle, mutta varaa ajan Cooliin.

Isälle tehdään palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma Abbassa. Isä saa päättää, hankkiiko hän kasvatus- ja perheneuvontaa sote-keskuksen ulkopuolelta asiakassetelillä vai tapaako hän sote-keskuksen omia työntekijöitä. Kansallisessa tietokannassa löytyy tietoa palveluntarjoajista, mutta vertailu vie aikaa ja isä valitsee Abban oman palvelun.

Annan asiakassuunnitelmaan Coolissa kirjataan, ettei hän tarvitse omasta sote-keskuksestaan palveluita, vaan voi aloittaa kasvatus- ja perheneuvonnan Abbassa. Myös Coolin taloudellisissa intresseissä on, että Annan palvelut tulevat kilpailevan keskuksen kustannuksella.

Kasvatus- ja perheneuvolassa Abbassa kartoitetaan isän ja Annan tilannetta tarkemmin. Annan äiti on mukana yhdellä tapaamisella, mutta kokee, että kyse on isän ja Annan välisestä ongelmasta, eikä halua osallistua työskentelyyn. Äiti ei suostu siihen, että sote-keskus saisi tietoja hänen psykiatrisesta hoidostaan työterveyshuollosta.

Äiti, Tupu ja Hupu: palveluita monelta suunnalta

Äiti on hakenut työterveyshuollosta apua kuormittavaan tilanteeseen pikkuveljien hoidossa. Häntä on kehotettu ottamaan yhteyttä omaan sote-keskukseensa Bassoon, jossa hänelle ja Tupulle on tehty palvelutarpeen arviointi. Hupun asiakassuunnitelmasta vastaa maakunnan lastenpsykiatrian poliklinikka.

Äidin arvioidaan tarvitsevan sekä psykiatrian palveluita että kotipalvelun lastenhoitoapua. Sote-keskuksen vastuulle kuuluu vain lyhytaikainen tuki, joten maakunnan lastensuojelua pyydetään arvioimaan Tupun ja Hupun tuen tarvetta.

Äidille tehdään akuutin masennuksen vuoksi lähete maakunnan psykiatrian poliklinikalle. Bassolle äidin ja poikien asiakkuuksien ja kriisiytymisestä johtuvien kustannusten siirtyminen maakunnalle on taloudellisesti kannattavaa.

Milloin sote-keskusta voi vaihtaa?

Kolmannella kasvatus- ja perheneuvonnan tapaamisella Anna kertoo viikonloppuna syntyneestä konfliktista. Anna on taas ollut luvatta yötä poissa ja palannut kotiin humalassa, mistä seuranneen riidan päätteeksi isä on läimäyttänyt Annaa. Isä kertoo olevansa väsynyt ja turhautunut.

Tapaamisella sovitaan lastensuojeluilmoituksen tekemisestä. Isälle kerrotaan, että lain mukaan pahoinpitelystä on tehtävä rikosilmoitus. Isä suuttuu ja uhkaa vaihtaa asiakkuutensa toiseen sote-keskukseen. Hän voi kuitenkin tehdä niin vasta vuoden päästä, koska on vasta rekisteröitynyt Abban asiakkaaksi.

Annan sote-keskus Coolissa työskentelee lastensuojelun sosiaalityöntekijä, mutta koska siellä ei ole käytännössä työskennelty Annan asioissa, varataan isälle ja Annalle pikaisesti tapaaminen maakunnan lastensuojelun yksikköön. Anna ja isä valitsevat kotiaan lähinnä olevan yksikön.

Maakunnan liikelaitoksen lastensuojeluyksikkö vastaa viranomaistoiminnasta

Maakunnan lastensuojelun yksikössä Annalle tehdään taas palvelutarpeen arviointi ja uusi asiakassuunnitelma. Annan katsotaan olevan lastensuojelun tuen tarpeessa. Abbassa aloitettu kasvatus- ja perheneuvonta päättyy. Myös isän asiakassuunnitelma uusitaan ja hänen todetaan saavan palvelunsa maakunnan lastensuojeluyksikön kautta.

Annalle ja isälle suositellaan perhetyötä ja Annalle lisäksi nuorille suunnattua päihdetyötä. Anna saa asiakassetelit näiden hankkimiseen ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä käy läpi palveluntarjoajia Annan ja isän kanssa. Isää kokee, että aikaa käytetään hukkaan, mutta Anna on tyytyväinen siihen, että saa itse päättää kenen kanssa työskentelee. Hän valitsee, että perhetyö hankitaan yritys Duurista, joka on erikoistunut nuorten kanssa tehtävään avotyöhön. Isä haluaa, että päihdetyöhön valitaan maakunnan omistama nuorisoasema.

Annan äiti ei edelleenkään halua olla mukana työskentelyssä. Tupulla ja Hupulla on asiakkuudet lastensuojelussa, mutta toisessa maakunnan yksikössä, eikä äiti halua yhdistää näitä.

Sujuva yhteistyö ja tietojenvaihto tekevät tuesta vaikuttavaa

Perhetyö rauhoittaa tilanteen hetkeksi, mutta muutaman kuukauden päästä Anna on taas öitä poissa kotoa, eikä käy sovituissa päihdeseuloissa. Isä soittaa lastensuojelun sosiaalityöntekijälle. Sosiaalityöntekijä arvioi tilanteen vuoksi Annan olevan välittömässä vaarassa ja päätyy sijoittamaan Annan kiireellisesti lastensuojelun vastaanottoyksikköön. Isä toivoo, että Duurin työntekijät voisivat jatkaa heidän kanssaan, mutta lastensuojelun lyhytaikaisten sijoitusten palvelut hankitaan yritys Edamista.

Anna viihtyy vastaanottoyksikössä hyvin ja kokee saavansa apua. Annan äiti järkyttyy sijoituksesta ja haluaa olla aktiivisemmin Annan elämässä mukana. Nyt äiti suostuu myös siirtämään pikkuveljien asiakkuudet samaan maakunnan lastensuojelun yksikköön. Äiti valitsee myös kotipalvelun tuottajaksi Edamin, jossa perheen palvelutarpeet tunnetaan.

Sijoitus kestää 30 vuorokautta, minkä jälkeen Anna palaa kotiin. Perheen asioissa pidetään laaja verkostotapaaminen, jossa ovat mukana Annan ja vanhempien lisäksi sekä Annan että pikkuveljien lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja äidin psykiatrian poliklinikan lääkäri.

Edamin intensiivisen perhetyön työskentely jatkuu. Pikku hiljaa Annan, vanhempien ja pikkuveljien tilanne alkaa muuttua kohti parempaa.

Haasteena palveluketjujen sirpaleisuus

Esimerkkitapauksessa perheen asioissa työskenteli yhteensä 12 eri organisaatiota ja niissä yli 20 työntekijää. Tämä tuottaa lukuisia tilanteita, joissa eri toimijoiden pitää vaihtaa tietoja ja perheenjäsenten kertoa tilanteestaan uudelle ihmiselle.

Lukuisissa selvityksissä nykyisen lastensuojelujärjestelmän suurimmiksi puutteiksi on paikannettu palvelujen pirstaleisuus, tiedonkulun vaikeudet ja jatkuvuuden puute. Näillä näkymin samat haasteet tulevat jatkumaan myös tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteessa.

Sauli Hyvärinen

Erityisasiantuntija

Sauli on keskusliiton erityisasiantuntija lasten kaltoinkohteluun liittyvissä kysymyksissä. Hän on aiemmin työskennellyt seksuaalista ja fyysistä väkivaltaa kokeneiden lasten ja heidän perheidensä kanssa. Lisäksi Sauli tekee laajemmin vaikuttamistyötä, jonka tavoitteena on edistää lasten etua yhteiskunnassa ja poliittisessa päätöksenteossa.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *