Siirry sisältöön

Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa  

Isä istuu lapsi sylissään ulkona penkillä. Kuva: StockSnap Pixabaystä

Lasten hyvinvointi on vahvasti yhteydessä koko perheen hyvinvointiin ja terveyteen. Siksi erityisen vaikuttavaa ja kustannustehokasta on investoida lapsi- ja perhelähtöisiin palveluihin ja tukeen, eikä 1990-luvun laman virheitä tule toistaa koronakriisin jälkihoidossa.

Koronakriisi on monin tavoin kuormittanut lasten ja perheiden arkea. THL:n kohorttitutkimukset osoittavat vahvasti lapsuuden olosuhteiden merkityksen myös aikuisuuden hyvinvointiin. Kohorttitutkimukset osoittavat, kuinka perheiden kuormittuessa on ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että palvelujärjestelmä kykenee tukemaan lasten ja nuorten sujuvaa arkea ja pärjäävyyttä. Lasten hyvinvointi on vahvasti yhteydessä koko perheen hyvinvointiin ja terveyteen. Siksi erityisen vaikuttavaa ja kustannustehokasta on investoida lapsi- ja perhelähtöisiin palveluihin ja tukeen. Myös talouspäätöksissä on muistettava, että hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa.

1990-luvun laman virheitä ei tule toistaa koronakriisin jälkihoidossa

1990-luvun laman yhteydessä tehtiin lyhytnäköisiä ratkaisuja, joiden seurauksena lasten ja nuorten tilanne heikkeni olennaisesti.  Peruspalveluita leikattiin merkittävästi ja ennaltaehkäisevästä työstä tingittiin. Koululaisten terveystarkastuksia vähennettiin, neuvolan perhevalmennuksia karsittiin, lapsiperheiden kotipalvelut ajettiin alas ja koulujen ja päiväkotien resursseissa ja henkilöstömitoituksissa säästettiin. Laman aikana tehtyjä leikkauksia ei taloustilanteen parannuttua korjattu, vaikka siihen olisi ollut taloudelliset edellytykset.

Peruspalveluiden leikkausten seurauksena korjaavien palveluiden, kuten lastensuojelun ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon tarve kasvoi. Samalla kustannukset nousivat merkittävästi. Säästöt peruspalveluista ovat huonoja päätöksiä myös rahassa mitattuna.

Taloudellisesti vaikeina aikoina vaikutusten arvioinnin tärkeys kaikessa päätöksenteossa korostuu. Huolellisella lapsivaikutusten arvioinnilla voidaan paremmin hahmottaa myös pitkän aikavälin taloudelliset vaikutukset. Vaikutusten arvioinnissa erityinen huomio on kiinnitettävä haavoittuvassa oleviin lapsiin ja nuoriin.

Miten torjua eriarvoistumiskehitystä?

Koronakriisin seurauksena lasten, nuorten ja perheiden tuen- ja avunsaanti on vaikeutunut ja viivästynyt. Tuen ja palveluiden tarve on kasvanut. Koronaepidemian aiheuttama poikkeustilanne on kärjistänyt hyvinvointieroja, ja riskinä on eriarvoisuuden pysyvä lisääntyminen. Valmiiksi heikommassa asemassa olevien lasten ja nuorten tilanne uhkaa vaikeutua entisestään koronaepidemian myötä.

Eriarvoisuuden torjunnan perustana ovat universaalit, hyvinvointia vahvistavat palvelut kaikille lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Näitä palveluita ovat muun muassa neuvolat, varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, toisen asteen koulutus, oppilas- ja opiskelijahuolto, kirjastot ja nuorisotyö. Palveluiden lisäksi perheiden toimeentulon tukemisella on keskeinen merkitys eriarvoistumisen ennaltaehkäisyssä. Universaalien toimien lisäksi tarvitaan kohdennettuja, räätälöityjä ja tehokkaita toimia haavoittuvassa asemassa oleville lapsille, nuorille ja perheille. Näitä ovat esimerkiksi lastensuojelu- ja lasten- ja nuorisopsykiatrian palvelut.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujärjestelmän pirstaleisuus on tullut entistä näkyvämmäksi koronakriisin myötä. Pirstaleisuus heikentää hyvinvoinnin ja pärjäävyyden tukemista. Koronakriisi on osoittanut, että voimavarojen riittävyyden varmistamisen lisäksi tarvitaan uudenlaisten toimintatapojen ja yhteistyömuotojen käyttöönottoa ja vahvistamista.

Kriisin aikana on esimerkiksi kehitetty ja otettu käyttöön uusia yhteistyökäytäntöjä eri toimijoiden välillä (esim. yhteisövaikuttavuuteen perustuvia) sekä vahvistettu digitaalisuutta. Poikkeusolojen aikana on myös ylitetty ammattiryhmien ja organisaatioiden välisiä rajapintoja ja löydetty uusia yhteisen työn muotoja. Nämä muutokset toimivat hyvänä lähtökohtana, kun sote-uudistuksessa pyritään vahvistamaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä lasten ja nuorten asioissa.

Esa Iivonen, johtava asiantuntija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto

Tiina Ristikari, kehitysjohtaja, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla

Lisää tietoa:

Ristikari, T., Keski-Säntti, M., Sutela, E., Haapakorva, P., Kiilakoski, T., Pekkarinen, E., … & Salo, J. (2018). Suomi lasten kasvuympäristönä: Kahdeksantoista vuoden seuranta vuonna 1997 syntyneistä.

Ristikari, Tiina, Liisa Törmäkangas, Aino Lappi, Pasi Haapakorva, Tomi Kiilakoski, Marko Merikukka, Ari Hautakoski, Elina Pekkarinen, and Mika Gissler. “Suomi nuorten kasvuympäristönä-25 vuoden seuranta vuonna 1987 Suomessa syntyneistä nuorista aikuisista.” (2016).

Tarja Paakkonen: Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujärjestelmä vaikeahoitoisuuden näkökulmasta. Dissertations in Social Sciences and Business Studies No 36. Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta ja Niuvanniemen sairaala, 2012.

Lasten ja nuorten hyvinvointi koronakriisin jälkihoidossa. Lapsistrategian koronatyöryhmän raportti lapsen oikeuksien toteutumisesta. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:21.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *