Siirry sisältöön

Koronakriisin hoidossa ei pidä toistaa 1990-luvun laman virheitä

KEE Esa Iivonen blogin kuvituskuva

Koronaviruspandemian hoidossa tarvitaan mittavia toimia terveydenhuollon lisäksi kaikilla muillakin yhteiskunnan sektoreilla. Vaikka välitön terveysuhka on lapsille vanhempaa väestöä pienempi, koronakriisin muut vaikutukset voivat olla lapsille erittäin suuria, kirjoittaa vierailijablogissamme Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen.

Koronaviruspandemia on suurin globaali kriisi toisen maailmansodan jälkeen. Tilanteen hoidossa tarvitaan mittavia toimia terveydenhuollon lisäksi kaikilla muillakin yhteiskunnan sektoreilla. Vaikka koronaviruksen välitön terveysuhka on lapsille vanhempaa väestöä pienempi, koronakriisin muut vaikutukset voivat olla lapsille erittäin suuria. 

On pidettävä huolta, ettei nyt toisteta 1990-luvun laman virheitä. Laman seurauksena tehdyillä palveluiden ja toimeentuloturvan leikkauksilla heikennetiin merkittävästi lasten ja perheiden tilannetta. Esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelu ajettiin lamavuosina alas. Vaarana on, että vastaavanlaiset leikkaukset toistetaan.  

Suomalainen talousvaikuttaja, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju on jo ehtinyt lehtihaastattelussa toteamaan, että koronatilanteen akuutin vaiheen jälkeen alkavat ”hirveät säästötalkoot”. Jos näin tehdään, kärsijöinä ovat kaikki lapset ja erityisesti heikossa asemassa olevat lapset. Leikkausten vaikutukset ovat suurimmat juuri niihin lapsiin ja heidän perheisiinsä, jotka tarvitsevat apua ja tukea eniten.  

Väestöryhmien väliset hyvinvointi- ja terveyserot ovat Suomessa suuret. Kriisiaikanakin on syytä muistaa, että hyvinvointi rakentuu lapsuudessa. Myös hyvinvointi- ja terveyserojen perusta muodostuu lapsuudessa. Lapsuudessa koettu huono-osaisuus ennustaa huono-osaisuutta myös myöhemmissä elämänvaiheissa. Vanhempien edellytykset ja mahdollisuudet tukea lastensa hyvinvointia ja oppimista vaihtelevat merkittävästi. Jo tällä hetkellä vanhempien sosioekonominen tausta vaikuttaa merkittävässä määrin lasten koulupolkuun, hyvinvointiin ja terveyteen.   

Koronakriisissä tarvitaan aktiivisia toimia lasten eriarvoisuuden torjumiseksi 

Kriisitilanteissa on hyvä hetkeksi pysähtyä perusasioiden äärelle. Suomen valtion idea on kiteytetysti kirjattu perustuslain 1 §:n 2 momenttiin. Sen mukaan valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta toteutetaan yhdenvertaisuutta ja syrjinnän kieltoa koskevien säännösten ohella erityisesti koulutusta, sosiaali- ja terveyspalveluita ja toimeentuloturvaa koskevilla oikeuksilla.  

YK:n lapsen oikeuksien komitea korostaa, että syrjinnän kielto ei ole vain passiivinen velvollisuus, joka kieltää kaikenlaisen syrjinnän. Syrjimättömyysperiaate edellyttää myös aktiivisia toimenpiteitä yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja eriarvoisuuden torjumiseksi. Valtion on aktiivisesti pyrittävä tunnistamaan lapsiryhmät, joiden oikeuksien toteuttaminen saattaa vaatia erityisiä toimia. Koronakriisissä näitä ovat esimerkiksi toimeentulovaikeuksista kärsivien perheiden lapset, oppimiseensa enemmän tarvitsevat lapset, vammaiset ja pitkäaikaissairaat lapset, lapset, joiden perheissä on mielenterveys– tai päihdeongelmia sekä kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset  

Koronakriisitilanne vaikuttaa lasten ja perheiden palveluihin monin tavoin. Kasvokkainen kohtaaminen vähenee eikä etäyhteyksillä voida korvata läheskään kaikkea kasvokkaista vuorovaikutusta. Erityisen haastava tilanne on perheissä, joissa on tarvetta erityispalveluille, kuten vammais– ja kuntoutuspalveluille, erityisopetukselle, mielenterveyspalveluille tai lastensuojelulle. Poikkeusolot tulevat myös lisäämään monien tuen ja palveluiden, kuten mielenterveys- ja lastensuojelupalveluiden, tarvetta.  

Leikkausten sijaan tarvitaankin lisää resursseja. Ilman panostuksia lasten hyvinvointiin lasten eriarvioisuus kasvaa ja oikeudenmukaisuus yhteiskunnassa heikkenee. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään lapsuuteen.  

Esa Iivonen

Esa Iivonen KEEn blogi  

johtava asiantuntija, lasten oikeudet ja lapsi- ja perhepolitiikka 

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Kaikille eväät elämään -avustusohjelma vähentää eriarvoisuutta. Ohjelmassa on mukana 23 lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa työskentelevän järjestön kehittämishanketta ja Lastensuojelun Keskusliitto koordinoi sen toteuttamista. Julkaisemme blogissamme ohjelman Eväät kaikille hyvään arkeen -kampanjaan liittyviä asiantuntijakirjoituksia. Kampanja tuo esiin lasten, nuorten ja perheiden kohtaamia eriarvoisuuden ilmiöitä ja hanketyössä niihin kehitettyjä ratkaisuja.  

#kaikilleeväätelämään #eväätarkeen 

Linkki Kaikille eväät elämään -hankkeen sivuille 

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *