Lapsella on sananvaltaa

Lapset ja nuoret ovat sitä mieltä, että aikuiset tekisivät parempia päätöksiä, jos kuuntelisivat lapsia enemmän. Lapsen oikeuksien sopimus vahvistaa, että lapsilla on oikeus vaikuttaa omiin asioihinsa. Aikuisella puolestaan on velvollisuus kuulla ja kuunnella.

Vaikka olen pian täysi-ikäinen, vanhempani eivät suostu ottamaan minua päätöksentekoon mukaan, perustelevat ’laeilla’, joissa kuulemma kerrotaan, ettei minulla ole minkäänlaista sananvaltaa omaa elämääni koskevissa päätöksissä.

Tämä on suora sitaatti eräästä vastauksesta, jonka Lastensuojelun Keskusliitto sai lapsille ja nuorille suunnattuun kyselyynsä viime keväänä. Yhteensä 4 588 suomalaista 10-17-vuotiasta lasta ja nuorta kertoi meille näkemyksensä lasten asemasta ja toimintaympäristöstä sekä lapsen oikeuksista. Kysely osoitti selvästi, että vaikka lapsen oikeudet toteutuvat Suomessa melko hyvin, lapset ja nuoret eivät itse vielä tunne oikeuksiaan ja niitä määrittävää lapsen oikeuksien sopimusta riittävän hyvin. Ylläoleva sitaatti kertoo, etteivät vanhemmatkaan aina tunne niitä.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) on määritellyt lapsen asemaa Suomessa vuodesta 1991 saakka, jolloin se ratifioitiin meillä. Sopimuksen keskeisimmät periaatteet ovat lapsen etu, syrjinnän kielto, lapsen oikeus tulla kuulluksi sekä lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen.

Lapset eivät kuitenkaan aina tunne oikeuksiaan, ja siksi niiden polkeminen voi olla aikuisille helppoa. LSKL:n kyselyn perusteella vain 42 prosenttia lapsista ja nuorista tunnistaa, että omassa koulussa olisi käsitelty lapsen oikeuksien sopimusta. On mahdollista, että toisesta korvasta sisään, toisesta ulos -oppimismenetelmä vaikuttaa tuloksiin jossain määrin, sillä 56 prosenttia vastaajista kuitenkin muisti kuulleensa sopimuksesta joskus jotain kautta, tytöt hieman poikia useammin

Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus

Vastaajat tiesivät jotakuinkin hyvin – tai ainakin arvelivat oikein – että lapsen oikeuksien sopimus suojaa väkivallalta ja hyväksikäytöltä, varmistaa, että lapsen etu huomioidaan sekä turvaa lapsen oikeuden lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan. Vain hieman yli puolet tunnisti, että sopimus pitää sisällään myös lapsen oikeuden ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa omiin asioihinsa.

Lapsen osallisuus on yksi lapsen oikeuksien sopimuksen kulmakivistä. Lapsen oikeus vaikuttaa omiin asioihinsa ei siten ole näkökulmakysymys, eikä sellaista lakia ole olemassa, jonka perusteella lapsella ei olisi sananvaltaa omiin asioihinsa. (Rakas nimetön kyselyyn vastaaja: vanhempasi ovat väärässä! Sinulla on sananvaltaa ja mielipiteesi tulee ottaa huomioon. Toisaalta vanhemmillasi on velvollisuus huolehtia sinusta ja suojella sinua vahingollisilta asioilta ja ratkaisuilta. Aina ei voida toimia sinun mielipiteesi mukaisesti, mutta silloinkin aikuisten tulee punnita näkemyksesi, keskustella kanssasi ja perustella päätöksensä.)

Kyselyn perusteella kaksi kolmasosaa lapsista ja nuorista ajattelee, että aikuiset tekisivät parempia päätöksiä, jos he ottaisivat lasten mielipiteitä enemmän huomioon. Suurin osa oli myös sitä mieltä, että lasten ja nuorten mielipidettä kysytään liian harvoin.

Lapset ja nuoret haluaisivat enemmän vaikuttamismahdollisuuksia erityisesti omissa arjen ympäristöissään: koulussa, harrastuksissa ja kotona. Kyselyssä nousi esille kipeitäkin asioita: vanhempien erotessa lapset toivoivat voivansa vaikuttaa asumisjärjestelyihin ja kiusaamistapauksissa siihen, miten tilanne hoidetaan. Vastaajat pohtivat myös uskonnonvapauttaan sekä omia vaikutusmahdollisuuksiaan lastensuojelun asiakkaana.

Siinä missä lapsella on oikeus vaikuttaa omiin asioihinsa, aikuisilla on velvollisuus kysyä ja kuunnella. Jotta lapsen oikeudet toteutuvat Suomessa täysimääräisesti, on tärkeää, että paitsi lapset itse, myös aikuiset tuntevat lapsen oikeuksien sopimuksen sisällön.

Yksi hauska tapa opettaa lapsille lapsen oikeuksien sopimuksesta on tulla koko perheellä lauantaina 5.8.2017 Linnanmäelle Iloisen Hyväntekijän Päivään. Päivässä esittäytyvät kaikki Lasten Päivän Säätiön perustajajärjestöt: Barnavårdsföreningen, Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Parasta Lapsille sekä Pelastakaa Lapset. Meidän pisteellämme luvassa on Kadonneiden Lapsen Oikeuksien Metsästystä ympäri Linnanmäkeä. Aarteenmetsästäjät saavat samalla rautaisannoksen lapsen oikeuksia.

Lisää keskusliiton kyselystä lapsille ja nuorille voit lukea vaikkapa Lapsen Maailma -lehden tällä viikolla ilmestyneestä numerosta 8/2017. Keskusliitto julkaisee loppukesän aikana myös raportin kyselyn tuloksista.

Kuva: Freepik

Juuli Hurskainen

Viestintäpäällikkö

Juuli toimii viestintäpäällikkönä ja vastaa Perheystävällinen työpaikka -hankkeen toteutuksesta keskusliitossa. Hän on onnellinen sekä työstään että perheestään ja hänellä on lukulistallaan Ruuhkavuosien ratkomisopas.

Kommentit

  1. Johanna Olli sanoo:

    Jutun otsikko on hieman hämäävä. Sen pitäisi pikemminkin olla: ”Lapsella pitäisi olla sananvaltaa”. Ainakin jutun perusteella saa kuvan, että sitä sananvaltaa ei todellisuudessa tarpeeksi ole, vaikka lapsilla olisi siihen oikeus.

    Mielenkiintoista on se, että miksi aikuiset eivät sitten kuuntele lapsia, kun paitsi lasten, niin myös aikuisten mielestä aikuiset tekisivät parempi päätöksiä, jos kuuntelisivat enemmän lapsia? (Olen kirjoittanut aikuisten näkemyksiin liittyvästä tutkimuksesta blogissani: http://lastentahden.blogspot.fi/2013/04/kuuntele-lasta.html )

    Hienoa, että Lastensuojelun Keskusliitto on tässä kyselyssä kuullut lapsia. Nyt vielä kun saataisiin kaikkeen lasten arkeen se kuuntelu!

  2. Hei,

    olet oikeassa, otsikko on tosiaan vähän hämäävä! Pitäisi olla ”pitäisi” :) Meidän kyselyssä 57 % vastanneista lapsista/nuorista oli sitä mieltä, että lasten ja nuorten mielipidettä kysytään liian harvoin. Se on paljon, etenkin jos vertaa tuohon linkkaamaasi vuoden 2010 tutkimukseen, jonka mukaan jopa 95 prosenttia myös aikuisvastaajista oli sitä mieltä, että aikuiset tekisivät parempia päätöksiä, jos ottaisivat lasten mielipiteet huomioon.

    Jatketaan ponnisteluja osallisuuden lisäämiseksi rakenteissa ja ihmisten arjessa! Uusi OPS ja varhaiskasvatuslaki onneksi tuovat positiivista kehitystä.

  3. Johanna Olli sanoo:

    Siis enemmän kuin joka toinen noista tuhansista lapsista kokee, ettei tule tarpeeksi kuulluksi (tai että toiset lapset eivät tule; riippuu kysymyksenasettelusta, kumpaa on voitu tarkoittaa). Joka tapauksessa tosi monet lapset eivät tule kuulluksi.

    Omassa tutkimuskatsauksessani olen löytänyt syitä sille, miksi vammaiset lapset eivät pääse vaikuttamaan omiin asioihinsa, mutta ainakin osa syistä varmasti pätee kaikkiin lapsiin. Aikuisten asenteet ja omien kommunikointitaitojen heikkoudet sekä lapsi-instituutioiden rakenteelliset ja kulttuuriset asiat ovat esteinä. Täällä suomeksi tiivistelmä artikkelistani: https://www.thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tutkimus-kehittaminen/tutkimuksia-vammaisalalta/lapset-nuoret-ja-perheet/edistavia-ja-estavia-tekijoita-vammaisen-lapsen-toimijuuden-toteutumiselle-instituutioissa

    Uusi OPS ja VASU tosiaan ohjaavat oikeaan suuntaan. Mistähän saataisiin sosiaali- ja terveysalalle sellaiset suuntaavat ohjeistukset? Neuvoloiden kautta voitaisiin vaikuttaa ehkä myös perheisiin. Laeissahan kuunteluvelvollisuus on, mutta ei se näemmä riitä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *