Siirry sisältöön

Lapsen oikeuksien toteutuminen sijaishuollon aikana edellyttää poliittista tahtotilaa panostaa sijaishuoltoon 

Pehmonalle matolla. Kuva: Pixabay, Thorsten Frenzel

Kouluterveyskyselyn sijoitettujen lasten hyvinvointia kartoittavan selvityksen mukaan sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi ei ole yhtä korkealla tasolla kuin muulla tavoin asuvien lasten ja nuorten hyvinvointi.  Tulokset osoittavat, ettei Suomi kykene täyttämään YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteita täysimääräisesti.

Lapsenoikeusperustaisen sijaishuollon toteutuminen edellyttää vahvaa poliittisia tahtotilaa ja panostusta sijaishuollon kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Hyvinvointiyhteiskunnassa jokaisella lapsella on oltava oikeus saada yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elämään. 

Kouluterveyskyselyn tulokset koskien sijoitettujen lasten hyvinvointia julkaistiin 19.10.2020. Erityisen huolestuttavana voidaan pitää sijaishuollossa asuvien lasten ja nuorten kokemuksia väkivallasta. Yhteiskunnan turvautuessa viimesijaiseen lastensuojelun toimenpiteeseen, huostaanottoon, tulisi varmistaa, että sijaishuolto on lapselle turvallista eikä lasta uudelleen traumatisoivaa. Kuitenkin 29 % yläkouluikäisistä oli kokenut fyysistä väkivaltaa ja 47 % henkistä väkivaltaa viimeisen vuoden aikana. Sijoitetuista nuorista 3–4 prosenttia ilmoitti kokeneensa seksuaalista häirintää tai väkivaltaa sijaisperheen vanhemman tai lastensuojelulaitoksen henkilökunnan taholta. 

Väkivaltakokemukset kertovat, ettei Suomi kykene täysimääräisesti täyttämään YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteita. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan valtion tulee taata, että lasten huolenpidosta ja suojelusta vastaavat laitokset noudattavat toimivaltaisen viranomaisen antamia määräyksiä, jotka koskevat mm. turvallisuutta, henkilökunnan soveltuvuutta ja riittävää valvontaa. i)

Suomi on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteisiin. Kouluterveyskyselyn tulokset osoittavat jo aikaisemmin esiin tulleen tarpeen sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan tehostamisesta ja selkiyttämisestä. ii) Tämä edellyttää mm. riittäviä kansallisia resursseja kuntien ja laillisuusvalvojien toteuttamaan ohjaus- ja valvontatyöhön sekä kansallista kehittämistä. 

Sijoitettujen lasten hyvinvointi eroaa monella tapaa muiden ikätovereiden hyvinvoinnin tasosta. Kyselyn mukaan sijoitetut lapset ovat tyytymättömämpiä elämäänsä, heillä on enemmän koulunkäyntiin ja mielen hyvinvointiin liittyviä pulmia sekä yksinäisyyden ja kiusatuksi tulemisen kokemuksia. Kouluterveyskyselyn tulokset sijoitettujen lasten hyvinvoinnin suhteellisen alhaisesta tasosta eivät täysin yllätä, kun tarkastelemme, miten palvelujärjestelmämme vastaa sijoitettujen lasten tarpeisiin tällä hetkellä. 

Palvelujärjestelmään liittyvät puutteet eivät anna edellytyksiä tarjota aina riittävän kokonaisvaltaista ja lapsen yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaa tukea. Sijaishuoltoon sijoitetulla lapsella ja nuorella voi olla useita erityistarpeitaErityisesti psykiatrista tukea tarvitsevien, aggressiivisesti käyttäytyvien ja päihteillä oireilevien nuorten tukea tulisi vahvistaa. Tarvittava tuki olisi tärkeää saada räätälöityä olemassa olevan sijaishuoltoyksikön arkeen.  

Palveluiden tulisi toimia ylisektorisestisillä sijaishuolto yksin on keinoton tukemaan erityistarpeisia lapsia ja nuoria. Tarvitsemme panostuksia palveluiden yhteensovittamista edistävään kehittämistyöhön. Tällä hetkellä palvelujärjestelmän puutteet voivat johtaa lapsen ja nuoren näkökulmasta toistuviin sijaishuoltopaikan muutoksiin ja hylkäämiskokemuksiin. Lapsi tai nuori ehtii pahimmassa tapauksessa olla useassa eri sijaishuoltopaikassa, eikä sijaishuolto ole tällöin vaikuttavaa. Jatkuvat asuinpaikan muutokset lapsen ja nuoren elämässä luonnollisesti vahvistavat kokemusta yksinäisyydestä, ulkopuolisuuden tunteesta sekä altistavat kiusaamiselle.  

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen keskeinen periaate on jokaisen lapsen yhdenvertainen oikeus huolenpitoon ja hyvinvointinsa kannalta välttämättömään suojeluun. Kouluterveyskyselyn tulokset osoittavat, että tällä hetkellä hyvän lapsuuden edellytykset eivät toteudu yhdenvertaisesti. Muutos kohti lapsenoikeusperustaista, laadukasta ja vaikuttavaa sijaishuoltoa edellyttää riittäviä resursseja sekä panostuksia kansalliseen sijaishuollon kokonaisvaltaiseen kehittämistyöhön. 

Lue myös Sijaishuollon politiikkasuositus, jossa lisää sijaishuollon kehittämistarpeista. 

i) YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus, 3. artikla, 3. kohta.

ii) Kts. Mm. Hoikkala S. & Kojo R. & Tervo, J. & Aaltonen, T. (2017). Sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan malli. Kohti lapsikeskeistä ja lapsenoikeusperustaista toimintatapaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 19/2017.; Porko, P. & Heino, T. & Eriksson, P. (2018) Selvitys yksityisistä lastensuojelun yksiköistä. Työpaperi 21/2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. 

Anna Tiili erityisasiantuntija

Anna Tiili

Erityisasiantuntija

Anna toimii Keskusliitossa sijaishuollon erityisasiantuntijana.Työnkuvana on lastensuojeluun liittyvä vaikuttamistyö ja yhteistyö erilaisten kotimaisten ja eurooppalaisten verkostojen parissa. Anna on koulutukseltaan erikoistuva sosiaalityöntekijä. Vapaa-aika kuluu läheisten kanssa sekä ulkoilun ja yhdistystoiminnan merkeissä.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *