Siirry sisältöön

Lapsen oikeus elämään ja kehittymiseen turvattava koronakriisissä

Lapsen-oikeudet-korona-blogin-kuvituskuva.jpg Kuva: Istock

Koronaviruspandemia vaikuttaa lähes kaikkeen inhimilliseen elämään. Tämän vuoksi se vaikuttaa laajasti myös perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Jotta lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen voi myös koronakriisissä toteutua mahdollisimman täysimääräisesti, edellyttää se julkiselta vallalta aktiivisia toimia.

Oikeus elämään ja parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan on turvattu perus- ja ihmisoikeutena. Koronaviruspandemiassa näiden oikeuksien toteuttaminen vaatii valtiolta ja muulta julkiselta vallalta lukuisia toimia elämän ja terveyden suojaamiseksi. Epidemiatilanteessa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi liikkumista rajoittavia toimenpiteitä riskiryhmiin kuuluvien ihmisten suojelemiseksi. Samalla se edellyttää myös riittävien terveyspalveluiden järjestämistä sekä niiden toteuttamista yhdenvertaisesti ilman syrjintää.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan sopimusvaltion on taattava lapsille henkiinjäämisen ja kehittymisen mahdollisuudet mahdollisimman täysimääräisesti. Komitea korostaa, että kehittymisen käsitteessä ei ole kyse vain lapsen kehityksen varmistamisesta kohti aikuisuutta vaan myös parhaiden mahdollisten olosuhteiden järjestämisestä lapsen nykyistä elämää varten. Kehitys on kokonaisvaltainen käsite, joka kattaa kaikki lapsen oikeudet ja hyvinvoinnin osa-alueet. Esimerkiksi oikeus terveyteen, opetukseen ja sosiaaliturvaan ovat lapsen kehittymisen kannalta keskeisiä oikeuksia.

Koronakriisi vaarantaa lapsen oikeutta kehitykseen

Koronaviruspandemia vaarantaa monin tavoin lasten suotuisan kehityksen. Välittömän terveysuhan lisäksi sillä on lukuisia välillisiä vaikutuksia. Koronakriisi luo lapsille turvattomuutta, epävarmuutta ja ahdistusta, jolloin lasten psyykkinen kehitys joutuu koetukselle. Tilanne on erityisesti vaikea lapsille, joilla on entuudestaan psyykkisistä oireilua tai psyykkistä haurautta. Myös hyvinvointia ylläpitävät vertaissuhteet voivat ohentua. Koska tilanne kuormittaa myös aikuisia, vanhempien mahdollisuudet tukea lasta voivat olla koetuksella.

Monet lasten ja perheiden palvelut ovat katkolla tai supistettuina koronakriisin aikana. Lisäksi kasvokkaista työtä on siirretty etäyhteyksien avulla toteutettavaksi. Lasten kannalta kasvokkain tapahtuvat kohtaamiset ovat tärkeitä ja niiden toteuttaminen on monissa tapauksissa haastavaa etäyhteyksien avulla.

Koronakriisi aiheuttaa paljon taloudellista epävarmuutta ja toimeentulovaikeuksia monissa perheissä. Vanhempien huoli heijastuu myös lapsiin. Lapset kantavat esimerkiksi vanhempien lomautus- tai irtisanomistilanteissa huolta perheen toimeentulosta, vaikka eivät sitä välttämättä esille toisikaan. Perheiden pärjäämisen kannalta olisi tärkeää, että työttömyysturvan saamista joustavoitetaan ja nopeutetaan sekä työvoimapalveluiden piiriin pääsyä sujuvoitetaan.

Koronaviruspandemia tuo suuria haasteita lasten yhdenvertaiselle oikeudelle opetukseen. Etäopetuksessa kaikilla lapsilla ei ole käytettävissään riittäviä teknisiä välineitä tilanteessa, jossa lähiopetuksesta on kokonaan luovuttu. Etäopetus myös vaatii lapsilta ja heidän vanhemmiltaan venymistä ja omatoimisuutta. Vanhempien edellytykset tukea lastensa koulunkäyntiä vaihtelevat huomattavasti. Suomessa koulujärjestelmän tavoitteena on koulutuksellinen tasa-arvo. Jotta se nyt poikkeusoloissa toteutuisi, tarvitaan tavanomaista enemmän yhteiskunnan voimavaroja oppimisen tueksi. Tämä koskee myös oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluja.

Terveyspalvelut toteutettava ilman syrjintää

Lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen edellyttää riittäviä ja asianmukaisia terveyspalveluita. Terveyspalvelut on toteutettava yhdenvertaisella tavalla ilman syrjintää. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei mitään lapsiryhmää voi jättää tarvittavien hoitotoimenpiteiden ulkopuolelle. Eduskuntakeskustelussa tuotiin äskettäin esiin huoli siitä, miten toteutuu vammaisten ihmisten tehohoito koronavirusepidemian aikana. Sosiaali- ja terveysministeri korosti puheenvuorossaan, että ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja että jokaista tulee hoitaa niin hyvin kuin mahdollista. Myös Etenen tuoreessa kannanotossa todetaan, että terveydenhuoltojärjestelmämme on sitoutunut hoitamaan potilaita ihmisten yhdenvertaisuutta kunnioittaen. Terveydenhuollon tavoitteena on taata jokaiselle lääketieteellisesti asianmukainen hoito, joka vastaa potilaan tarpeeseen.

Vammaisjärjestöt ovat jo pitkään tuoneet esille huolensa siitä, että vanhemmat joutuvat tilanteisiin, joissa vaikeavammaisten lasten kohdalla lääkärit saattavat ottaa hoidonrajaukset puheenaiheiksi ennen kuin on tutkittu, millaista hoitoa lapsi ylipäätään tarvitsee. Tilanteissa perheille saatetaan suositella lapsen hoidon rajauksen tekemistä esimerkiksi tehohoidon osalta. Ei ole ihme, että koronaviruspandemian aikana vaikeavammaisten lasten vanhemmat ovat aiempaa enemmän huolissaan siitä, kuinka heidän lastansa hoidettaisiin koronavirustartunnan tilanteessa. Hoidon rajaamista koskevat päätökset ovatkin viime päivinä nousseet myös julkiseen keskusteluun.

Jotta oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen voi toteutua myös vammaisten lasten kohdalla, heidän tulee saada terveyspalveluita ilman syrjintää yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa. Viimekädessä kysymys on jokaisen lapsen ihmisarvosta ja sen kunnioittamisesta.

Ihmisarvoa tulee kunnioittaa myös poikkeusoloissa

Perus- ja ihmisoikeudet perustuvat ihmisarvon kunnioittamiseen ja turvaamiseen kaikissa olosuhteissa. Esimerkiksi EU:n perusoikeuskirjan mukaan ihmisarvo on loukkaamaton ja sitä on kunnioitettava ja suojeltava. Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että vammaisen lapsen tulisi saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä elämästä oloissa, jotka takaavat ihmisarvon, edistävät itseluottamusta ja helpottavat lapsen aktiivista osallistumista yhteisönsä toimintaan. Suomen perustuslain mukaan valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden. Potilaslain mukaan potilaan hoito on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata. Ihmisarvon kunnioittamista on myös pidetty painavimpana lääkintäoikeuden periaatteena.

Euroopan neuvoston lapsiystävällisen terveydenhuollon suosituksen mukaan ihmisarvo ja sen kunnioittaminen pitää sisällään lasten kohtelemisen kaikissa terveydenhuollon toimissa huolehtivasti, ymmärtäväisesti, oikeudenmukaisesti ja kunnioittavasti. Käsitteeseen sisältyy lisäksi huomion kiinnittäminen lasten yksilölliseen tilanteeseen, hyvinvointiin ja erityistarpeisiin. Tämä on otettava huomioon terveydenhuoltoa koskevissa ratkaisuissa myös poikkeusoloissa.

Kirsi Pollari

Kirsi Pollari lastensuojelun keskusliitto

Kirsi on lakimies ja toimii erityisasiantuntijana Lastensuojelun Keskusliitossa. Hänen tehtäväalueensa on lapsen oikeudet. Erityisesti hän on perehtynyt vammaisten lasten oikeuksiin ja lasten terveydenhuoltoon liittyviin kysymyksiin.

Esa Iivonen

Esa IIvonen Mannerheimin lastensuojeluliitto

Esa Iivonen työskentelee Mannerheimin Lastensuojeluliitossa johtava asiantuntijana vastuualueenaan lasten oikeuksien edistäminen ja lapsi- ja perhepoliittinen vaikuttaminen.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *