Siirry sisältöön

Lapsen tulee kuulustelun sijaan tulla aidosti kuulluksi

Äskettäin tuli julki, että Maahanmuuttovirasto aloittaa kristinuskoon kääntyneiden turvapaikanhakijaperheiden alle 12-vuotiaiden lasten kuulemisen.

Virasto perusteli päätöstään mm. sillä, että on näiden lasten oikeus saada kertoa kokemuksistaan. Virastosta todettiin myös, että heitä on arvosteltu siitä, ettei lapsia ole turvapaikkaprosesseissa kuultu tarpeeksi. Virasto sanookin nyt vastaavaansa tähän kritiikkiin laajentamalla lasten kuulemista.

Julkisuudessa on ihmetelty, miksi juuri kristityiksi kääntyneiden perheiden lapset on valittu kuultaviksi. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto pitää päätöstä ongelmallisena lasten yhdenvertaisuuden vuoksi. Yleisesti on ihmetelty myös, miksi kysellään juuri lapsen uskonnosta, kun lapset seuraavat automaattisesti vanhempiensa uskontoa 15 ikävuoteen saakka.

Viraston päätöksen taustalla olevat syyt ja perustelut ovat epäselviä. Huoli herää siitä, tullaanko lasten kertomaa käyttämään vanhempien kertomuksen ja päätösten uskottavuuden arviointiin. Ylen haastattelussa 23.5. viraston edustaja myöntääkin tämän osittain.

Jos Maahanmuuttovirasto ryhtyy kuulemaan kristityiksi kääntyneiden perheiden lapsia, olisi erityisen tärkeää selventää, mitä sellaista tietoa 7-12 -vuotiailta lapsilta kaivataan, mikä on lapsen edun ja perhettä koskevan turvapaikkapäätöksen kannalta merkittävää ja samalla tälle pienelle lapselle merkityksellistä. Turvapaikanhakijalasten oikeutta saada esittää näkemyksensä ja tulla kuulluksi ei pidä sekoittaa lapsen kuulusteluun.

YK:n ohjeita lasten kuulemisesta on tarpeen noudattaa

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 12. artiklan mukaan sopimusvaltiot sitoutuvat takaamaan lapselle oikeuden vapaasti ilmaista näkemyksensä kaikissa häntä koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Tämä on yksi sopimuksen neljästä ns. yleisperiaatteesta, jotka ohjaavat valtioita siinä sitä, miten sopimuksen muita velvoitteita tulkitaan ja toimeenpannaan.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 12. yleiskommentti ohjeistaa valtioita lasten näkemysten selvittämisessä ja huomioonottamisessa. Lasten mielipiteen selvittämisen tulisi olla osa kaikkea turvapaikanhakijalasten ja heidän perheidensä kanssa tehtävää työtä. Kysymys on lähestymistavasta, jota tulisi soveltaa kaikkien lasten kohdalla. Jos Maahanmuuttovirasto alkaa kuulla lapsia systemaattisesti, tulee siihen myös osoittaa tarvittavat resurssit, määrärahat ja osaava henkilöstö.

Kuulemisessa on tärkeää ottaa huomioon sosio-kulttuuriset tekijät sekä perheen ja lasten aiempi historia.  Lasta kuulevilla aikuisilla tulee olla ymmärrystä ja kokemusta lasten kuulemisesta, myös viranomaisten roolista siinä.

Lapsille, nuorille ja perheille tulee myös tarjota riittävästi tietoa siitä, mikä kuulemisen tarkoitus on. Kuulemisen jälkeen lapsille ja perheille tulee kertoa, miten kuulemisessa tietoon tulleet seikat on otettu lapsen edun mukaisesti huomioon päätöstä tehtäessä.

Lapsen kuuleminen tulee entistä haastavammaksi hänen eläessään epätyypillisissä olosuhteissa, kuten vastaanottokeskuksessa tai muutoin stressaavassa tilanteessa. Turvapaikanhakijalapsen kykyyn ilmaista itseään vaikuttavat paitsi aiemmat kotimaan ja matkan aikana koetut tapahtumat ja traumat, myös uusi elämäntilanne, joka voi olla monesta syystä pelottava.

YK:n pakolaisjärjestö on tehnyt suosituksia turvapaikanhakijalasten kuulemisesta, mm. erikseen nimenomaan siinä tilanteessa, kun arvioidaan hakijan kertomuksen uskottavuutta.

Lapsen mieli kehittyy ja lapsi muistaa eri tavoin kuin aikuinen 

Mitä suurempi vaikutus päätöksellä on perheen elämään, sitä huolellisemmin kuuleminen tulee tehdä. Tässä Maahanmuuttovirastolla on jo ennestään paljon haastetta; virastoa on kritisoitu siitä, että päätöksiin ei ole kirjattu, miten lapsen etu on otettu huomioon.

Lasten haastatteleminen on oma erityisalueensa, johon tarvitaan ymmärrystä siitä, miten lapsen muisti toimii ja miten lapsen kehitys vaikuttaa hänen kykyynsä ilmaista itseään. Tutkimukset ovat osoittaneet esimerkiksi, että muisti ja kieli ovat kiinteässä yhteydessä – kyky muistaa liittyy siihen, miten osaa kertoa kokemuksistaan.

Kun lapsi kertoo kokemastaan, aikuiset tulkitsevat sitä. Aikuiset myös ohjaavat lapsen muistia: aikuiset tulkitsevat, mitä lapsi kokee. Kun aikuinen sanoittaa lapsen kokemuksen, lapset oppivat aikuisten kautta muodostamaan muistoja. On myös todettu, että mitä nuorempi lapsi, sitä herkempi häiriöille muisti on.

Lapsia haastattelevien on erityisen tärkeää olla tietoisia siitä, miten aikuiset vaikuttavat helposti huomaamattaan lapsen ilmaisuun. Lapsi saa myös kieltäytyä ilmaisemasta itseään. Tämän ei pidä vaikuttaa perhettä koskevaan päätökseen. Lasta ei saa näissä tilanteissa painostaa eikä ohjailla.

Oikeusavustajan tulee olla mukana puhuttelussa

Turvapaikkaprosessiin on tullut viime vuosien lakimuutosten ja muiden kiristysten myötä hakijoiden oikeusturvaa heikentäviä piirteitä. Useat tahot korkeimman hallinto-oikeuden presidenttiä myöten ovat todenneet oikeusturvan selvästi heikenneen.

Esimerkkinä heikennyksistä on, että lähtökohtaisesti oikeusavustaja ei ole enää läsnä turvapaikkapuhuttelussa. Ilman huoltajaa tulleen lapsen kohdalla poiketaan pääsäännöstä.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että myös perheiden mukana tulleita lapsia kuullaan erikseen. Lapsia on kuultu myös täysin yksin, ilman oikeusavustajaa tai edes tukihenkilöä. Tämä asettaa lapset kohtuuttomaan tilanteeseen.

Kun lasta kuullaan turvapaikkaprosessissa, hänen tulee saada käyttää avustajaa, olipa hän yli tai alle 12-vuotias. Ei myöskään riitä, että hänellä on oikeus saada avustaja vaan viranomaisen tulee huolehtia, että hänellä on asiantunteva avustaja, joka myös on läsnä puhuttelutilanteessa.

Lapsen harteille ei saa sälyttää paineita vanhempien valinnoista liittyen pakenemiseen, puhumattakaan niin herkästä alueesta kuin uskonnosta. Aikuisten tehtävänä on kaikissa tilanteissa suojella, ei lisätä lapsen taakkaa.

Blogi kirjoitettiin Lastensuojelun Keskusliiton, Pelastakaa Lapset ry:n, Ensi- ja turvakotien liiton ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnanjohtajien keskustelussa esiin nousseen yhteisen huolen pohjalta.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Mitä mieltä olet Lastensuojelun Keskusliiton verkkosivuista?

Vastaa kyselyyn Lastensuojelun Keskusliiton verkkosivujen käytettävyydestä.
Vastausten pohjalta kehittämme verkkoviestintäämme paremmaksi.

Vastaa kyselyyn