Siirry sisältöön

Lapsenhuoltolaki uudistuu – myös tapaamisoikeuteen muutoksia

Lakia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta ollaan uudistamassa. Uudistaminen on tarpeen, sillä laki on ollut voimassa vuodesta 1984 ja monelta osin aika on tehnyt tehtävänsä. Yhteiskunnan muutoksen tuulissa myös perherakenteet ovat olleet myllerryksessä. Lapsen edun määrittelyssä erotilanteissa tulee ottaa huomioon monia sellaisia asioita, joita ei vielä yli kolmekymmentä vuotta sitten juurikaan pohdittu.

Lapsenhuoltolaki oli aikanaan voimaantullessaan hyvin edistyksellinen ja toi mukanaan toivottua muutosta lapsilainsäädäntöön. Ennen sitä lapsia koskeva lainsäädäntö oli puutteellista ja hajanaista ja lapsen asemaa ja vanhemmuutta koskevia säännöksiä oli useissa eri laeissa.

Huollon osalta lapsenhuoltolaki korvasi holhouslain periaatteiltaan vanhakantaisen sääntelyn. Lain tavoitteena oli parantaa alaikäisen oikeusturvaa. Huollon sääntelyssä korostettiin huoltajan velvollisuuksia, lapsen edun keskeisyyttä sekä lapsen autonomian periaatetta. Lasta on kohdeltava itsenäisenä yksilönä, jolla on omat tarpeet ja toivomukset, jotka vanhempien on lapsen iän ja kehitystason mukaisesti otettava huomioon. Lain perimmäisenä päämääränä on huoltajille asetettu velvollisuus tukea ja edistää lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen. Samalla Suomessa kiellettiin kuritusväkivalta lähes ensimmäisenä maailmassa. Lapsenhuoltolain mukaan lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti.

Tuolloin kolmisenkymmentä vuotta sitten mahdollistettiin myös yhteishuolto, ja laki muistutti tasa-arvosta läpileikkaavana periaatteena. Se ei asettanut kumpaakaan vanhempaa sukupuolen perusteella etusijalle lapsen huoltajana.

Lapselle läheiset ihmissuhteet halutaan turvata

Kun oikeusministeriö käynnisti lapsenhuoltolain uudistamistyön, uudistamistarpeita nähtiin muun muassa vuoroasumisjärjestelyissä, tuetuissa ja valvotuissa tapaamisissa, muiden kuin vanhempien tapaamisoikeudessa, tapaamisoikeuden toteutumisessa, sosiaaliviranomaisen selvitysten hankkimisessa sekä lapsen kuulemisessa ja osallistumisessa oikeudenkäyntiin.

Uutena asiana laissa ehdotetaan säädettäväksi lapsen oikeudesta tavata ja pitää yhteyttä muuhun henkilöön kuin vanhempaansa. Mikäli lapsen ja tietyn henkilön välillä on erityisen läheinen ja vakiintunut suhde, joka on verrattavissa lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen, voitaisiin tapaamisoikeus vahvistaa täytäntöönpanokelpoisella sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä. Tällaisia erityisen läheisiä aikuisia lapselle voivat olla vaikkapa samassa taloudessa asunut isovanhempi tai sijaisvanhempi tai vanhemmasta eronnut entinen avio- tai avopuoliso. Tarkoitus on, että lapsen huolto turvaisi lapselle myönteiset ja läheiset suhteet kaikkien tärkeiden ihmisten osalta.

Tapaamisoikeudessa on vielä tarkennettavaa

Paraskaan laki ei aina takaa sitä, että asiat toteutuisivat lain hengen mukaisesti arjessa ja käytännöissä. Kyse on ennen kaikkea lain toimeenpanosta. Lapsen tapaamiseen liittyvät asiat ratkeavat usein luontevasti ilman riitelyä. Mikäli riitaa kuitenkin syntyy, tuloksena voi olla mutkikas vyyhti, jossa lapsen edun mukaiseen toimintaan ja lopputulokseen on vaikea päästä.

Lain jatkovalmisteluissa tulisikin yksityiskohtaisemmin pohtia sitä, millä perusteella ja missä tilanteissa esimerkiksi sijaisvanhemmat täyttävät lain tarkoittamat erityisen läheisen henkilön kriteerit. Miten turvataan se, ettei lapsen elämään muodostu useita erillisiä tapaamisoikeusriitoja? On pystyttävä välttämään se, että lapsi joutuisi esimerkiksi vanhempiensa tai vanhemman ja muun läheisen henkilön ristiriitojen väliseksi osapuoleksi. Lapselle ei koskaan voi sälyttää vastuuta kannan ottamisesta puolesta tai vastaan tilanteessa, jossa aikuiset eivät kykene ratkaisemaan erimielisyyksiään.

Lapsen oikeutta ilmaista näkemyksiään ja mielipiteitään sekä saada tietoa itseään koskevista asioista on tuettava. Oleellista on, kuinka aikuiset, niin vanhemmat kuin ammattilaiset, kykenevät luomaan lapselle osallisuutta mahdollistavan ja tukevan, turvallisen ympäristön.

Lapsenhuoltolain uudistamisen rinnalla on myös tärkeää kehittää laaja-alaista ja monipuolista eroauttamista lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa (LAPE). Lapselle on pystyttävä turvaamaan läheisten ihmissuhteiden jatkuminen luontevasti osana hänen arkeaan.

LSKL antoi lausuntonsa oikeusministeriölle lapsenhuoltolain uudistamista valmistelleen työryhmän mietinnöstä ja ehdotuksesta hallituksen esitykseksi uudistetuksi lapsenhuoltolaiksi. Lue lausunto.

Infografiikka: Lapsi avioerossa

Jos avioliitto päättyy eroon ja perheessä on alle 18-vuotiaita lapsia, täytyy sopia mm. siitä, missä lapsi asuu, kuka on lapsen huoltaja ja miten tapaamisoikeus järjestetään. Infografiikka julkaistu Lapsen Maailma -lehdessä 12/2017.

 

Hanna Heinonen

Toiminnanjohtaja, päätoimittaja

Hanna on Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja.

Kirsi Pollari

Erityisasiantuntija

Kirsi on lakimies ja toimii erityisasiantuntijana Lastensuojelun Keskusliitossa. Hänen tehtäväalueensa on lapsen oikeudet. Erityisesti hän on perehtynyt vammaisten lasten oikeuksiin ja lasten terveydenhuoltoon liittyviin kysymyksiin.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Kommentointi on suljettu tälle artikkelille.