Siirry sisältöön

Lapsitakuu on EU:n keino vahvistaa lasten yhdenvertaisuutta

Blogi_hanna_heinonen_12_3_2020 Kuva: Istock

Hanna Heinosen mukaan lapsitakuu tukisi erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja heidän perheitään. Se auttaisi kohdentamaan investointeja lasten hyvinvointia lisääviin yhteisöihin, kuten varhaiskasvatukseen.

Hiljattain käynnistynyt EU:n viisivuotisjakso tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden saavuttaa todellista parannusta ennen kaikkea haavoittuvassa asemassa elävien lasten hyvinvointiin. 

Hyvää pohjaa alkavalle viisivuotisjaksolle rakensi Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission hyväksymä EU:n sosiaalisten oikeuksien pilari, jonka yksi pääperiaate on lasten hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen. 

Tärkeänä painopistealueena pidetään lapsiperheköyhyyden torjumista Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+). Komission edistämä lapsitakuu vaatii 5,9 miljardia euroa sosiaalirahaston budjetista eniten tarvitsevien lasten hyvinvoinnin lisäämiseksi.  

On olemassa poliittinen yhteisymmärrys siitä, että jäsenvaltiot varaisivat sovitun summan (5 %) ESR+varoistaan seitsemän vuoden ajan, jotta lapsitakuu toteutuu. EU:n rahoittaman lapsen oikeuksia edistävän Eurochildin sivuilta löytyy paljon lisätietoa lapsitakuusta. 

Lapsitakuuta tarvitaan, koska EUjäsenvaltioiden alueilla asuvat lapset ovat monessa suhteessa hyvin eriarvoisessa asemassa. Lapsitakuu tukisi erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja heidän perheitään. Se auttaisi kohdentamaan investointeja lasten hyvinvointia lisääviin yhteisöihin. 

Lapsitakuun avulla jäsenvaltiot voisivat edistää omien tarpeidensa mukaista palvelureformia, joka voisi kohdentua esimerkiksi palvelujen parempaan integraatioon ja palvelujen kehittämiseen yhteistyössä niiden käyttäjien kanssa. 

Suomessa on olemassa jo nyt paljon hyviä käytäntöjä, joita tavoitellaan lapsitakuun avulla. Perhekeskusmallin kehittäminen on edennyt moniin muihin maihin verrattuna huimin askelein, positiivisten kasvatuskäytäntöjen vahvistamista on edistetty laajalla yhteistyörintamalla ja maksuton koulutus on kaikkien saatavilla. 

Onko sitten asioita, joihin meillä tulisi vielä kiinnittää huomiota? Tutkija Anne-Catherine Guio on selvittänyt tutkimuksessaan Feasibility study for a child guarantee lapsitakuun viiden osa-alueen toteutumista EU:n jäsenvaltioissa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten osalta. Heihin kuuluivat kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset, vammaiset lapset ja lapset, joiden toinen tai useampi vanhempi on syntynyt EU:n ulkopuolella, sekä epävarmoissa perheolosuhteissa elävät lapset. Näiden lasten hyvinvointia tarkasteltiin ravitsemuksen, varhaiskasvatuksen, maksuttoman koulutuksen, terveydenhuollon palvelujen ja asumisen näkökulmista. 

Suomi voisi kiinnittää huomiota varhaiskasvatuksen osallistumisasteen kasvattamiseen. Lisäksi joihinkin terveydenhuollon palveluihin pääsy ei toteudu meillä lapsen edun mukaisella tavalla, esimerkkinä vaikkapa mielenterveyspalvelujen heikko saatavuus. Puutteet yhdessä palvelussa johtavat käyttämään muita palveluja, esimerkiksi lastensuojelua. Silvoitaisiin välttyä, jos ensisijaisesti tarvitut palvelut olisivat saatavilla oikea-aikaisesti ja riittävän pitkäkestoisesti.  

Suomessa lapsiperheköyhyys on harvoin absoluuttista. Matalan tulotason perheissä erityisesti vapaa-aika saattaa eriarvoistaa, muun muassa harrastamisen kalleus saattaa estää lasta tai nuorta osallistumasta itselleen mielekkääseen vapaa-ajan toimintaan. 

Kuinka lapsitakuu saadaan onnistumaan? Ennen kaikkea tarvitaan riittävää poliittista tahtoa. EU:n viisivuotisjakson näkökulmasta poliittinen sitoumus EU- tasolla on jo olemassa, ja siihen myös jäsenvaltioiden tulee sitoutua. 

Tarvitaan selkeää rahoitusjärjestelmää rahoituskehyksen puitteissa. On ilman muuta selvää, että rahoituskehykseen tulee kiinnittää tarkka seurantajärjestelmä, joka kokoaa systemaattisesti tietoa ja arvioi sekä järjestelmän vaikuttavuutta että vastuullisuutta. 

Lapsitakuun onnistuminen edellyttää myös vahvaa kumppanuutta kansalaisyhteiskunnan kanssa. Kansalaisyhteiskunta vahvistaa lasten ja nuorten oman äänen kuulumista läpileikkaavasti myös EUpolitiikassa ja ankkuroi näin demokraattisen järjestelmän arjen hyvinvointiin. 

Lapsitakuu saadaan onnistumaan yhdessä. Jokaisella meistä on tärkeä rooli sen toteutumisen varmistamisessa.  

Hanna Heinonen

Toiminnanjohtaja, päätoimittaja

Hanna on Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *