Siirry sisältöön

Lasten tahto: Politiikan tulisi olla vuorovaikutusta ja kuuntelua

Valtioneuvoston valtaus

Sata lasta valtasi valtioneuvoston Lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2019. Lasten ja nuorten kanssa työskenteli yhteensä 13 ministeriä ja nelisenkymmentä virkamiestä. Hallitus käsitteli Lasten tahto -julistusta 27. marraskuuta iltakoulussaan, jossa oikeuskansleri Tuomas Pöysti esitteli sen ministereille.

YK lanseerasi vuonna 2017 #KidsTakeOver -kampanjan ja kehotti lapsia ympäri maailman valtaamaan eduskuntia, hallituksia, mediataloja jne. lapsen oikeuksien päivänä ja kiinnittämään siten huomiota lapsen oikeuksiin. Suomessa Lapsen oikeuksien viestintäverkosto, jota Lastensuojelun Keskusliitto koordinoi, tarttui tänä vuonna haasteeseen, pyysi kumppanikseen Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan, ja lähestyi valtioneuvostoa vallankumous mielessään.

Meille oli selvää, että emme halua viedä lapsia ainoastaan tutustumiskäynnille valtioneuvoston linnaan, vaan haluamme aidon valtauksen, jossa lapsia myös todella kuullaan. Onneksi valtioneuvosto oli avoin ajatukselle ja monen pitkän tapaamisen, viestinvaihdon ja organisoinnin tuloksena sata lasta eri puolilta Suomea asteli linnaan lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2019.

Sata lasta hurrasi, kun esikoululaiset iskivät Lapsen oikeudet -lipun pääministerin käteen ja huusivat: Tämä linna on nyt vallattu!

100 lasta, 6 työpajaa, 13 ministeriä, 40 virkamiestä

Lapset ja nuoret osallistuivat yhteensä kuuteen eri työpajaan, joissa valmisteltiin näkökulmia lasten istuntoon. Kuuden työpajan aiheina olivat ilmastokysymykset, hyvä elämä, oppiminen, turvallisuus sosiaalisessa mediassa, talous ja päätöksenteko sekä ilon ja ylpeyden aiheet Suomessa. Kaikki päivään osallistuneet lapset ja nuoret olivat pohtineet työpajansa aihetta erilaisten ennakkotehtävien kautta.

Työpajojen sisällöt suunniteltiin ikäryhmäkohtaisesti, jotta osallistuminen olisi kaikille lapsille ja nuorille mielekästä. Työpajoissa pyrittiin toiminnalliseen ja vuorovaikutukselliseen työskentelyyn virkamiesten ja ministerien kanssa.

Lasten istunnossa työpajojen tulosten pohjalta valmisteltiin Lasten tahto -julistus, joka luovutettiin päivän päätteeksi oikeuskanslerille ja apulaisoikeusasiamiehelle. Julistus myös käsiteltiin hallituksen iltakoulussa 27.11.2019.

Lapselle hyvä elämä tarkoittaa kotia, perhettä, ystäviä, luontoa ja harrastuksia

Kuva: Aino Sutinen

Valtauksen nuorimmat osallistujat olivat esi- ja alakouluikäisiä. Esikoululaiset työskentelivät yhdessä lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen kanssa ja pääsivät laatimaan pohjaa ensi vuoden Lapsibarometrille. He kertoivat, että lapsen hyvä elämä toteutuu, kun on koti ja perhe sekä kavereita ja ystäviä. Luonto ja eläimet ovat lapsille myös hyvin tärkeitä.

Kolmasluokkalaisten mielestä ilon ja ylpeyden aiheita Suomessa ovat mahdollisuus leikkiä, harrastaa, käydä koulua ja elää turvallisessa ja puhtaassa ympäristössä. Lapset toivoivat enemmän piha-aktiviteetteja ja harrastusmahdollisuuksia sekä mahdollisuutta vaikuttaa itse näiden suunnitteluun ja sijoitteluun.

Vaikka valtauksessa mukana olleet lapset olivat eri ikäisiä ja työpajojen teemat ja painopisteet erilaisia, nousivat samat asiat esille oikeastaan kaikissa pajoissa. Lapset pitivät erityisen tärkeinä:

  • turvallista ja puhdasta elinympäristöä,
  • sitä, että lasten ja nuorten mielenterveydestä ja hyvinvoinnista huolehditaan,
  • mahdollisuutta harrastaa ja kouluttautua sekä
  • hyvää ja asiallista käytöstä niin reaalimaailmassa kuin sosiaalisessa mediassa.

”Jos meillä ei ole tulevaisuutta, meillä ei ole mitään”

Kuva: Aino Sutinen

Koko maapallon tulevaisuus ja huoli siitä nousi esille kaikissa ikäryhmissä. Ilmastonmuutoksen torjumiseen saatiin lapsilta monia konkreettisia ajatuksia. Lasten ja nuorten mielestä:

  • kouluissa tulee olla kasvisruokapäiviä,
  • kasvisruuan laatua ja houkuttelevuutta pitää parantaa,
  • ruokapakkauksiin on saatava näkyviin hiilijalanjälki,
  • metsien hyvinvointiin ja luotettavaan tutkimustietoon tulee panostaa,
  • fossiilisten polttoaineiden verotusta pitää nostaa,
  • julkista liikennettä pitää parantaa ja sähköautojen käyttöä edistää,
  • ympäristölle haitallisia tukia on karsittava ja ympäristölle haitallista tuotantoa verotettava,
  • muovipakkaukset pitää korvata kestävillä ratkaisuilla.

Valtiovarainministeriön virkamiehet pääsivät työskentelemään lukioikäisten ja ammattiin opiskelevien nuorten kanssa. Nuoret korostivat, että politiikan tulisi olla enemmän kuuntelemista ja vuorovaikutusta. He kaipaisivat myös vaikuttamistapaamisia sekä vaikkapa vaikuttajakummeja.

Nuoret toivovat rahoitusta erityisesti mielenterveys- ja muihin terveyspalveluihin sekä oppimiseen. Ilmastonmuutoksen torjumisen tulisi heistä näkyä valtion varojen kohdentamisessa: esimerkiksi tutkimukseen ja uusiin innovaatioihin tulisi panostaa. Toisen asteen koulutuksen tulisi olla ilmaista.

Mielenterveydestä on pidettävä huolta – kuten muustakin terveydestä

Lasten ja nuorten mielenterveys tuli esille monessa työpajassa. Lapset korostivat, ettei kukaan ei saa jäädä yksin ja että on oltava toimivia, helposti löydettäviä kanavia puhua asioistaan ja saada tukea. Psykologin palveluiden tulisi olla helposti saatavilla ja mielenterveyskysymyksistä pitäisi puhua enemmän – niihin tulisi suhtautua kuin mihin tahansa muuhunkin terveysasiaan. Yksi nuorten loistavista ideoista oli, että kouluissa otettaisiin käyttöön jokavuotiset mielenterveyden tarkastukset, terveys- tai hammastarkastuksen tapaan.

Yksi tämän päivän lasten ja nuorten keskeisistä elinympäristöistä on sosiaalinen media. Siksi valtioneuvoston valtauksessa yksi työpaja keskittyi erityisesti pelisääntöjen luomiseen somessa. Lapset eivät halua, eikä heidän pidä joutua yksin sosiaalisen median käytössä, vaan he tarvitsevat aikuisten tukea ja opastusta voidakseen kokea olevansa siellä turvassa.

Mutta mitä, jos aikuiset ovatkin niitä, jotka eivät osaa käyttäytyä somessa? Tätäkin pohdittiin työpajassa. Lapset toivovat, että aikuiset näyttäisivät heille hyvää esimerkkiä ja sekä käyttäytyisivät itse somessa asiallisesti että puuttuisivat herkästi asiattomuuksiin.

Myös somevapaata aikaa on oltava, niin aikuisilla kuin lapsillakin. Valtioneuvostossa kokoontunut Lasten istunto äänesti ja päätti yksimielisesti muun muassa, että koulussa pitäisi olla somevapaita tunteja.

Miten Lasten tahto tulee toteutumaan?

Valtioneuvoston valtaus oli onnistunut ja tärkeä tempaus monille osallistujille. Sen suunnittelu vaati monia työtunteja ja useiden ihmisten työpanosta. Voidaan kuitenkin aidosti todeta, että se oli sen arvoista.

Valtioneuvoston valtaus oli hyvä avaus ja tahdon osoitus siitä, että ministerit ja virkamiehet haluavat kuulla lapsia ja nuoria. Lasten tahto -julistuksen luovutuksessa ministeriöt lupasivat viedä eteenpäin lasten ja nuorten ehdotuksia muun muassa haittaveroista, rauhallisten ja hyvin resursoitujen oppimisympäristöjen luomisesta sekä kiusaamisen ehkäisemisestä.

Silti olennaisempaa on, miten lasten kuuleminen tapahtuu jatkossa, päätöksenteon vakituisissa prosesseissa. Ehkä keskeisin lasten viesteistä onkin se, että lapsia ja nuoria on kuunneltava oikeasti, säännöllisesti ja vuorovaikutteisesti. Kuulemisen tavoista lapsilla oli paljon hyviä ehdotuksia: toivottavasti päättäjät myös ottavat niistä koppia. On tärkeää, että päätöksenteon prosesseissa huomioidaan päätösten lapsivaikutukset, eikä päättäjien edes tarvitse niitä itse pohtia: riittää, että he kuulevat ja kuuntelevat.

Sillä lapset ovat usein viisaampia kuin me aikuiset.

Juuli Hurskainen

Johtaja, viestintä ja vaikuttaminen

Juuli toimii viestintäpäällikkönä ja vastaa Perheystävällinen työpaikka -hankkeen toteutuksesta keskusliitossa. Hän on onnellinen sekä työstään että perheestään ja hänellä on lukulistallaan Ruuhkavuosien ratkomisopas.

Mari Väistö

Osallisuusasiantuntija

Työskentelen Keskusliitossa lasten ja nuorten osallisuuteen ja sen edistämiseen liittyen teemojen parissa. Vapaa-ajalla viihdyn runojen, avantouinnin ja kaikenlaisen urheilun parissa.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *