Siirry sisältöön

Mitä kuuluu lastensuojelu – vanhempien ääni kuuluviin

Vuoden 2019 Lastensuojelupäivät ovat nyt takana ja haluamme nostaa esille Mitä kuuluu lastensuojelu -julkaisusarjan antia. Julkaisusarjan viimeisessä osiossa kuunneltiin myös asiakkaiden vanhempien ääntä. Vanhempien kokemusta kuultiin tapaamisessa sijoitettujen lasten vanhempien kanssa. Tapaaminen järjestettiin yhteistyössä Kasper ry:n Voikukkia-toiminnan kanssa ja siellä oli läsnä yhteensä seitsemän vanhempaa. Minkälaista viestiä vanhemmat halusivat välittää lastensuojelusta päättäjille?  

Lastensuojelu ei voi toimia yksin 

Keskustelussa tuli selkeästi esille, että vanhemmat pohtivat samoja asioita kuin lapset, nuoret ja viranomaiset.  Heidän mielestään lastensuojelu kytkeytyy aina lapsi- ja perhepalveluiden kokonaisuuteen, eikä sitä voi käsitellä erillään muista palveluista. Näin ollen toimivat palvelut edellyttävät riittävää resurssointia, monialaista osaamista ja palvelutarjonnan yhteen toimivuuttaSiksi myös sosiaalityöntekijöiden saatavuus on turvattava. 

Työntekijän pitää uskaltaa mennä lähelle ja kuunnella

Perheiden varhainen tuki on hyvin tärkeää ja tämä sai myös vanhemmat pohtimaan, olisiko huostaanottojen välttäminen mahdollista, jos saatavilla olisi tarpeenmukaisia ja oikein ajoitettuja palveluita. Esimerkiksi nuoren päihteettömyys on pystyttävä turvaamaan heti, jonka jälkeen vasta arvioidaan ja mietitään vaihtoehtoja. Vanhempien kokemusten mukaan liian paljon aikaa menee tilanteen selvittämiseen ”jos lapsi käyttää päihteitä, niin mun mielestä ensimmäinen asia on se että meidän pitäisi saada hänet turvaan.” 

Lastensuojelun alkuvaihe on kriittinen kohta vanhempien mielestä ja siihen tulisi panostaa ja laittaa paukkuja luottamuksen rakentamiseenIlman osallisuutta on vaikea rakentaa luottamusta, siksi osallisuus on asiakastyön ytimessä. Perheet tulee ottaa mukaan vahvasti ja kysyä, mikä olisi perheen näkökulmasta avuksi. Sitoutumista edesauttaa se, että on mahdollisuus vaikuttaa.   

Jos luottamusta ei pystytä rakentamaan niin voidaan vuosikausia tehdä töitä ilman että puhutaan niinku niistä oikeista asioista”.

Huostaanotto jättää elinikäiset jäljet

Tapaamisessa keskustelimme paljon huostaanotosta. On selvä, että lapsen huostaanotto jättää elinikäiset jäljet: ”se muuttaa peruuttamattomasti ihmistä” ja suhdetta lapseen, siksi vanhempien tukeminen huostaanoton aikana ehdottomasti tärkeää. Kun vanhempi jätetään yksin ja vailla tukea huostaanoton jälkeen, on suuri luovuttamisen vaara. Ei ole kenenkään etu, että vanhempi luovuttaa ja saattaa ajautua huonompaan tilanteeseen. 

Vanhempien mielestä korjaavia palveluita ei saisi jättää ennaltaehkäisevien palveluiden varjoon. Lapsille ja nuorille täytyy varmistaa yhdenvertaiset palvelut ja suojelua. Huostaanotto ei myöskään saa tarkoittaa vain säilömistä, vaan on varmistettava lapsen tuen saaminen myös sijaishuollon aikana. Vanhemmat korostavat, että ammattilaisten tulisi muistaa, että “lapset ovat meidän lapsia silloinkin, kun lastensuojelu loppuu – ihmissuhteista ja niiden jatkuvuudesta huolehtiminen on välttämätöntä” 

On liian vähän selviytymistarinoita

Tapaamisessa puhutti myös lastensuojelun huono maine. Vanhempien mielestä lastensuojelu tulisi nähdä myös mahdollisuutena. Huostaanotto on tuhannen taalan paikka vaikuttaa asioihin ja saada eksyneet kiinni – parhaimmillaan se voi olla hyvä ponnahduslauta elämään.  

koen että olen saanut apua ja palveluita lastensuojelusta – parhaimmilla voi olla sitä, että on ollut aito halu ja kyky auttaa ja että he ovat kulkeneet rinnalla mun elämäni vaikeimmissa hetkissä.

Näitä tarinoita olisi hyvä nostaa enemmän esille!

Kirjoittajat:

Julia Kuokkanen, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto
Mirjami Koivunen, asiantuntija, tiiminvetäjä, Voikukkia-toiminta

Kommentit

  1. Lasun uhri sanoo:

    Se miten lastensuojelu toimii.. ja se miten huostaanottoja tehtaillaan.. ilman että lapsen/lasten huoltajia olisi edes kuultu…monesti pohdin mitä perhetyöntekijöiden toimenkuvaan kuuluu kuin istua persuksillaan… ote hallintooikeuden pöytäkirjasta… perhetyöntekijöiden ei pitänytkään olla perheen tukena ja apuna vaan etsiä kriteereitä huostaanotolle… pnko oikein että lastensuojelu laittaa perhetyöntekijät etsimällä etsimään perheestä vikoja… jotta saatiin huostaanotto tehdyksi… toinen ote hallintooikeuden pöytäkirjasta… perhetyöntekijät ovat käyneet prheenluona tekemäsdä myös yllätyskäyntejä ja puhalluttamassa perheen vanhempia…näin kuitenkaan perhetyöntekijät eivät ole toimineet… perhe haluaisi myös tietää mitä nuo promilemäärät olisivat näyttäneet sitä kun ei hallintoikeuden tuomarotkaan tulleet kysyneeksi.. joten jäi arvailujen varaan…

    Asiaa kun viranomaisilta tiedusteltiin.. osasta asioiden kulkua he eivät tienneet eivät osanneet kertoa… mutta mitä tuli näiden perhetyöntekijöiden perheenluona käymisiin he kiistivät kaiken eiväthän he näin toimi.. mutta miksi näin oltiin annettu hallintooikeuden sitten ymmärtää.. ja miksi se lukee hallintokeudesta tulleissa kirjelmissä.. vielä kaikkien viranomaisten allekirjoittamana… tästä on nyt viisivuotta aikaa.. perheellä on edelleen valvotut tapaamiset kerran kuukaudessa kahdentunnin ajan.. viranomaiset eivät edelleenkään osaa kertoa miksi… viimeksi perhe kysyi kotilomien perään.. eivät näe aiheelliseksi… miksi eivät.. eivät osanneet antaa suoraa vastausta… kaikki tämä vain siksi että omillaan tuleva perhe ei ottanut rahaa viranomaisilta vastaan ei myöskään nähneet tarvetta tukiperheelle. kun perheellä on laaja tukiverkosto takanaan.. ei auttanut.. perheestä leivottiin kykenemätön huolehtimaan lapsesta… näin ollen perheellä oli suuria hoidollisia puutteita… mitä nuo puutteet ovat olleet tarina ei kerro…

    Olen laittanut merkille että yhksikään lastensuojelun asiakas… ei siivoa ei tee ruokaa.. perheissä ei peseydytä ei myöskään pestä pyykkiä…lapset näkevät nälkää ja ovat likaisia…

    Itse en tuohon usko, en usko että kaikki lasun asiakkaiksi jahkaantuneet olisivat uusavuttomia… mutta jos näin olisikin.. silloinhan voitaisiin kouluttaa ihmisiä olemaan perheille konkreettiseksi avuksi ja tueksi.. pienestäkin avusta olisi perheille suuri hyöty…

    Mitä enemmän lehdissä kerrotaan viranomaisten toiminnasta tehdä huostaanottoja herää kysymys.. ovatko kaikki niistä tehtailtuja pelkän huolenaiheen, olettamusten ja arvailujen turvin… kerrotaan perheistä tarinaa jollaisia he eivät edes ole tai tarinaa tapahtumista joita ei ole edes tapahtunutkaan… kunhan nyt vain on saatu lapsi hustaanotetuksi.. aivan kuin kertomalleni perheelle on käynyt…

    Monesti myös ihmettelen sitä miksi vanhempien kertomuksia perheestään kyseenalaistetaan miksi viranomaiset syynääävät lasten omia koteja suurennuslasin kanssa ja miksi he kertovat kauhutarinoita näistä perheistä… mutta perhetyöntekijöidem, sijaisperheiden ja laitostyöntekijöiden sanaa kyllä kuullaan ei kyseenalaisteta heidän kertomuksiaan… ehkä tästä syystä viranomaiset sulkevat silmänsä laitoksissa tapahtuvien epäkohtien vuoksi… sillä onhan näillä tahoilla koko viranomais tuki takanaan koko sen ajan kun lapsi/lapsia näissä paikoissa on… monesti myös pohdin.. mitä jos lasten omilla vanhemmilla olisi samanlaiset avut… lastensuojelu olisi valmis tukemaan ja auttamaan sijaisperheiden, laitosten ja perhekotien sijaan bioperheitä… tuo jääköön kaukaiseksi haaveeksi kuitenkin…

  2. Lastensuojelun Keskusliitto sanoo:

    Kiitos yhteydenotostasi ja ikävä kuulla, että perheellänne on huonoja kokemuksia viranomaisten toiminnasta.

    On kuitenkin hyvä huomioida, että lastensuojeluviranomaisilla on lasten auttamisprosessissa omat lakisääteiset tehtävänsä, jotka perustuvat vahvasti lapsen etuun. Suomessa kaikki lastensuojelutoimet on määritelty lastensuojelulaissa.

    Valitettavasti hyvin usein lastensuojeluun liittyy pelkoa siitä, että lapsi viedään pois. Todellisuudessa lasta pyritään aina auttamaan niin, että hän voisi asua omassa kodissaan oman perheensä kanssa. Jos vanhemmat tai huoltajat eivät jostain syystä pysty huolehtimaan lapsensa hyvinvoinnista, on yhteiskunnan velvollisuus puuttua perheen tilanteeseen. Tällöin lastensuojelun tehtävänä on turvata lapsen hyvinvointi.

    Jos vanhemmat kokevat, että heitä on kohdeltu väärin, heillä on oikeus ottaa yhteyttä esimerkiksi kunnan sosiaaliasiamieheen. Eduskunnan oikeusasiamies valvoo, että viranomaiset noudattavat lakeja. Hänelle voi tehdä asiasta kantelun.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *