Miten elämän haasteiden ylisukupolviset kierteet katkaistaan?

Tässä kirjoituksessa eräs yläkoululainen nuori kertoo väkivaltakokemuksestaan. Haluan jakaa sen hänen itse sanoittamanaan, sillä hän kertoo vaikeasta elämäntilanteesta ja siitä selviytymistä paljon paremmin, kuin ikinä itse osaisin. Nuoren kirjoitus myös kuvaa hyvin, miten voimme ehkäistä elämän haasteiden ylisukupolvisuutta.

”Ihan pienenä, ihan syntymästä asti eskari-ikäiseksi mun elämä oli melkein jopa täydellistä. Tehtiin kaikkea kivaa koko perheen kanssa, esimerkiksi käytiin huvipuistoissa, kylpylöissä ja vietettiin muuten vaan aikaa yhdessä ja oli aina hauskaa, jos voisin sanoa.

Mutta sitten mun vanhemmat erosivat ja siitä elämä alkoi mennä vähän huonommin. Alussa se ei edes sinänsä hirveästi mua haitannut, mutta sitten niille tuli niin huonot välit, ettei ne enää pystyneet juttelemaankaan. Silloin olin ujo ja tykkäsin enimmäkseen olla yksin. Alakoulussa ollessani äitini tapasi uuden miehen, josta en alkuunkaan hirveämmin tykännyt.

Noh, ajan myötä selvisi, että tämä kyseinen mies onkin narkkari, väkivaltainen ja patologinen valehtelija. Äitini ei sitä tajunnut alussa, joten he jatkoivat yhdessä oloa ja menivät naimisiin. Joidenkin vuosien kuluessa äidin miesystävä alkoi olla fyysisestikin väkivaltainen ja vielä enemmän henkisesti väkivaltainen, myös minua kohtaan. Tällä hetkelläkin äitini on edelleen miesystävänsä kanssa yhdessä, mutta eroamassa hänestä. Itse toivoisin, että he eroaisivat.

Asun sijoitettuna ja se ei haittaa. Koulussakin menee hyvin ja pian on jo riparikin tulossa. Mielestäni, jos on samassa tilanteessa, niin kannattaa ajatella vain nykyhetkeä päivä kerrallaan, että kyllä siitä selviää ja sivuuttaa pahaa mieltä, vaikka kuuntelemalla musiikkia, koska se auttaa minua. Itse toivon, että asiat vielä selviäisivät äitini suhteen ja toivon, ettei kenenkään muun tarvitsisi joutua tämän kaltaisiin ristiriitoihin. Pitää yrittää aina muistaa, että kyllä asioista selviää! Kannattaa myös käydä juttelemassa jollekulle pahasta olosta tai mieltä kaivertavista asioista, koska itseäni se on auttanut, kun pääsee kertomaan ihmiselle, joka ei kerro niitä eteenpäin. Koska sitten ne eivät enää mietitytä niin paljoa.

Aikuisuudesta ajattelen, että pitää osata olla aikuinen ja ei sotkea lapsia omiin asioihin ja kannattaa pitää ihmissuhteet hyvänä, eikä pilata niitä. Esimerkiksi asioita ei pidä ottaa liikaa itseensä ja pitää osata ajatella myös muita ihmisiä. Väkivaltaa en itse ymmärrä tai salli muuta kuin itsepuolustamistarkoituksessa.

Tulevaisuudelta toivon, että pääsisin jo riparille ja isona saisin toimia lastenlääkärinä. Saisin muuttaa sukulaiseni kanssa uuteen kotiin, jossa olisi lemmikkikaloja, tai saisin muuttaa äidin luokse, jos se olisi mahdollista. Toivon, että ihmiset eivät lupaisi asioita turhaan ja perheessäni ei olisi riitoja ja kaikki eläisivät terveinä ja onnellisina elämäänsä.”

Hyvät ihmissuhteet ja turvalliset rutiinit suojaavat

Nuoren kirjoitus on syntynyt vertaistarinapajassa. Tukea ja turvaa tässä ja nyt – lapsi ei voi odottaa! -hankkeessa Lahden ensi- ja turvakoti ry:ssä lähisuhde- ja perheväkivaltaa tai väkivallan uhkaa kokeneet nuoret kirjoittivat toisille nuorille, joiden elämässä on ollut vaikeuksia.

Nuoren tarinasta välittyy toivo. Hänelle on hankalista kokemuksista huolimatta tapahtunut myös hyviä asioita. Tulevaisuus on valoisa ja täynnä odotuksia. Hänen tilanteensa on tunnistettu, hän on saanut apua, hänellä on välittäviä aikuisia lähellä ja hän näkee elämässään nyt ja tulevaisuudessa tarkoituksia ja merkityksiä. Arki rullaa. Hänellä on yhteisöjä, jotka kannattelevat. Näiden kaikkien tekijöiden on tunnistettu suojaavan lasta tai nuorta haastavassa elämäntilanteessa.

Toisinaan lapsuuden kodin haasteet jatkuvat sukupolvelta toiselle

Puhutaan esimerkiksi huono-osaisuuden ylisukupolvisuudesta. Se tarkoittaa vanhempien hyvinvoinnin ongelmien siirtymistä lapsille ja jatkumista heidän elämässään.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan huono-osaisuuden ylisukupolvisuuden ketju muodostuu geneettisten, biologisten, psykososiaalisten ja sosioekonomisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Vanhemmat voivat kohdata monenlaisia vaikeuksia, jotka vaikuttavat myös heidän lastensa hyvinvointiin. Haasteita tuottavat esimerkiksi työttömyys, toimeentulovaikeudet, asumisen ongelmat, mielenterveys- ja päihdeongelmat, muut terveysongelmat, riidat, konfliktit ja avioero tai väkivalta ja laiminlyönti. Vaikeudet voivat heijastua lasten hyvinvointiin laajasti.

Huono-osaisuuden ylisukupolvisuus ei ole vain yksittäisten perheiden asia, vaan kyse on laajasta sosiaalisesta ongelmasta, jonka kanssa kenenkään ei pitäisi jäädä yksin.

Lapsuus ei automaattisesti määritä tulevaisuutta

Lapsuuden elinolot ovat yhteydessä myöhempään hyvinvointiin, mutta todellisuudessa moni asia vaikuttaa siihen, minkälainen lapsen tulevaisuus on, eikä lapsuus automaattisesti määritä sitä. Kuten nuoren kirjoituksesta voimme lukea, on olemassa monia lasta suojaavia tekijöitä.

Pohdimme Kaikille eväät elämään -avustusohjelman hankkeiden kanssa, miten voisimme estää sen, etteivät lapsuuden ikävät kokemukset toistuisi ja muodostuisi ylisukupolvisiksi. Ylisukupolvisten kierteiden katkaisemisen alussa ytimessä ovat kohtaaminen ja keskusteleminen. Usein olennaista on, että joku perheestä ohjautuu palveluihin tai järjestöjen tarjoaman tuen piiriin. Palveluissa – olivat ne sitten toimeentuloon, työhön, elinkeinoon, somaattiseen sairauteen, mielenterveyteen tai päihdeongelmiin liittyviä – tulee koko perheen tilanne kartoittaa ja ottaa mukaan ongelmien ratkaisemisesta.

Ylisukupolvisten kierteiden katkaisemisessa ratkaisevaa on tuen tarpeiden selvittäminen ja sen myötä sekä vanhempien että lasten tukeminen. Mitä varhaisemmassa vaiheessa tämä tapahtuu, sen parempi.

Kokoamme Kaikille eväät elämään -avustusohjelman yhteen

Koordinoimme Lastensuojelun Keskusliitossa lasten, nuorten ja perheiden eriarvoisuutta vähentävää Kaikille eväät elämään -avustusohjelmaa. Ohjelmassa on mukana 23 lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa työskentelevän järjestön kehittämishanketta, jotka kaikki toimivat STEA:n rahoituksella.

Järjestämme hanketyöntekijöille verkostotapaamisia, joissa tutustumme toisiimme, kuulemme asiantuntijoiden näkemyksiä eriarvoisuudesta ja jaamme kokemuksia hanketyöstä. Kun kokoamme järjestöissä eriarvoisuuden parissa työskentelevät ihmiset yhteen, syntyy kiinnostavia huomioita jaettavaksi. Tämä kirjoitus on koottu joulukuussa pidetyn eriarvoisuuden ylisukupolvisuutta käsittelevän verkostotapaamisemme sisältöjen pohjalta.

Lue lisää avustusohjelmastamme täällä.