Siirry sisältöön

Muuttoliikkeen kontrolli ei saa ylittää vastuuta lapsista

Turvapaikanhakijoiden tulon tyrehdyttyä jälleen normaalitasolle Suomessa voidaan keskittyä taas muihin asioihin. Uutiset vastaanottokeskusten sulkemisesta vahvistavat hiljaiselon tunnelmaa. Mutta muuttoliike ei ole seisahtunut. Se vain saadaan taas väliaikaisesti pidettyä pois pohjoisimmista maista. Kriisit eivät ole lientyneet ja ihmiset lähtevät edelleen kotiseuduiltaan henkensä kaupalla. Välimereen myös hukkui vuonna 2016 enemmän ihmisiä kuin koskaan. Tämä ei pysäytä lähtijöitä: kolmen kuukauden aikana, marraskuusta 2016 tammikuun 2017 loppuun ainakin 1 354 ihmistä hukkui yrittäessään ylittää Välimeren. Se on 13 kertaa enemmän kuin samaan aikaan vuonna 2015. Yhä useampi vaaralliselle matkalle lähtijä on lapsi, moni heistä myös vailla huoltajansa turvaa.

Lapset tulevat edelleen Eurooppaan Välimeren yli

Vuonna 2015 rekisteröitiin EU:n alueella 88 300 turvapaikanhakijalasta ilman huoltajaansa. Heistä 40 % eli yli 35 000 meni Ruotsiin. Ruotsin aloitettua rajatarkastukset romahti näiden lasten määrä 2 200 viime vuonna. Myös Suomessa ilman huoltajaa tulleiden määrä putosi jälleen lähes entisiin lukemiin, eli kolmentuhannen sijaan heitä tuli viime vuonna enää 401. Tämä ei tarkoita kuitenkaan, että lasten liikkuminen EU:n alueella olisi loppunut. Erityistä huolta aiheuttaa se, että lapset tulevat nyt entistä useammin vaarallista reittiä Välimeren yli. Unicefin mukaan heitä tuli meriteitse Italiaan viime vuonna 25 800, yli kaksinkertainen määrä verrattuna vuoteen 2015.

EU kiristää lainsäädäntöään humanitäärisen kriisin keskellä

EU:n komissio julkaisi viime kesänä ehdotuksen säädöspaketista, jonka tarkoitus on luoda vihdoin ja viimein yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä. Tällaista on suunniteltu vuodesta 1999 asti, jolloin lähtökohtana oli yhteinen sitoutuminen ihmisoikeuksiin. Nyt ”Välimeren kriisi” vauhditti prosessia, eikä uudistusta ole tehty ihmisoikeudet päällimmäisenä mielessä. Maahanmuuton kontrolli painottuu ja suojelun taso laskee. Erilaisin sanktioin on tarkoitus varmistaa, että turvapaikanhakijat pysyvät viranomaisten ulottuvilla eivätkä pakene. Jäsenmaiden on entistä helpompi turvautua säilöönottoon. Monien mielestä muutos iskee pahimmin haavoittuviin ryhmiin, kuten yksin kulkeviin lapsiin ja raskaana oleviin naisiin.

Humanitäärisen kriisin keskellä EU tekee myös arveluttavia sopimuksia EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Turkin kanssa tekemänsä sopimuksen avulla EU käy kauppaa syyrialaispakolaisilla Turkin kanssa. Ihmisoikeuksia ajavat asiantuntijat ja järjestöt ovat tuominneet laajasti sopimuksen ja raportoineet mm. syyrialaisten kohtaamasta mielivallasta ja väkivallasta Turkissa. Kritiikistä huolimatta EU mainostaa sopimusta malliesimerkkinä ja etsii lisää vastaavia sopimuksia. Mm. 14 Afrikan maata käsittävässä sopimuksessa osapuolina on sellaisia maita kuin Libya.

EU:n tulisi yhdistää eikä erottaa perheitä

Vastuunmäärittämisasetuksessa – eli ns. Dublin-asetuksessa – sovitaan ehdoista, missä maassa turvapaikkahakemus otetaan käsittelyyn, jos hakija on jättänyt ensin hakemuksensa toisessa jäsenmaassa, mutta jatkanut matkaansa. Siinä myös määritellään, miten toimitaan, jos perheenjäsenillä on hakemuksia eri maissa. Asetuksen yksi tarkoitus olikin saattaa yhteen eri puolille Eurooppaa joutuneet perheenjäsenet. Tässä ei kuitenkaan ole onnistuttu. Lapset pakenevat viranomaisia päästäkseen jatkamaan matkaansa sinne, missä heillä on perheenjäseniä tai sukulaisia, ja missä heillä ehkä olisi parhaimmat kotoutumisen edellytykset. Monet lapset ovat myös jumissa, eivätkä pääse matkaan. Kreikassa on tuhansia lapsia, jotka odottavat, että EU toimisi ja he löytäisivät perheensä luo.

Asetusta on korjailtu jonkin verran matkan varrella, ja nyt on meneillään neuvottelut neljännestä versiosta. EU:n tuomioistuimen päätöksen jälkeen kesällä  2015 ilman huoltajaa turvapaikkaa hakevien lasten siirtely maasta toiseen väheni, mutta Dublin IV tulisi toteutuessaan jälleen lisäämään lasten siirtoja. Se myös heikentäisi lasten oikeusturvaa, sillä esimerkiksi edustajaa ei määrättäisi enää koko prosessin ajaksi.

Mitä tekee Suomi?

Dublin-asetuksen uudistus on osa komission turvapaikkapakettia, joka on saanut vahvaa kritiikkiä pakolaisjärjestöiltä Euroopassa, ja myös EU:n perusoikeusvirastolta. Kun jäsenvaltiot nyt neuvottelevat uudistuksen läpiviemisestä, toivoisi Suomelta vahvoja kantoja ihmisoikeuksien ja lapsen oikeuksien puolustamiseksi. Suomi on perinteisesti puolustanut humaanimpia kantoja monien muiden jäsenmaiden vaatiessa tiukkaa linjaa, mutta nyt sen oma politiikka on kiristetty äärimmilleen. Suomi löysikin komission paketista heti tuoreeltaan huomautettavaa: sisäministeriö kiirehti kesällä tiedottamaan, että Suomi ei suostu komission ehdotukseen maksuttoman oikeusavun takaamisesta jo turvapaikan hakuvaiheessa. Eikä ihme, sillä tuolloin oli juuri saatu läpi lakiuudistus, jolla heikennettiin hakijoiden oikeusturvaa mm. juuri rajaamalla oikeus lakimiehen läsnäoloon turvapaikkapuhuttelussa vain harvoille. Toivottavasti Suomi haluaa löytää itsensä uudelleen ihmisoikeuksien puolustajien joukosta, kun komission muutospakettia yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä käsitellään.

Lastensuojelu otettava lähtökohdaksi

Kaikesta rajavalvonnan ja kontrollin lisääntymisestä huolimatta EU:ssa keskustellaan lasten oikeuksista muuttoliikkeessä entistä enemmän. Komissio on tehnyt myös keskustelunavauksen, jossa hahmotellaan unionin tason yhtenäistä järjestelmää, jossa eri hallinnonalojen toimijat tekisivät rajat ylittävää yhteistyötä suojellakseen lapsia (integrated child protection system). Ideana on, ettei maahanmuuton hallinnointia jätettäisi pelkästään maahanmuuton kontrollista vastaaville viranomaisille. EU:n perusoikeusviraston mukaan lastensuojeluviranomaisilla pitäisi itse asiassa olla johtava rooli. Sen mukaan ilman huoltajaa tulleille lapsille tarjotut palvelut tulisi kytkeä kansalliseen lastensuojelujärjestelmään, jotta kaikilla ilman huoltajiensa turvaa olevilla lapsilla olisi yhtäläinen oikeus palveluihin.

Milloin Suomessa otetaan keskusteluun tällainen kokonaisvaltainen malli ilman huoltajaa tulleiden turvapaikanhakijalasten vastaanotossa? Malli, jossa lapset nähtäisiin ennen kaikkea lapsina, ja heidän palvelunsa yhtenäisenä jatkumona maahantulosta kotoutumiseen.

 

Lue koko artikkeli EU ja ilman huoltajaa tulleet (Taina Martiskainen)

 

 

Taina Martiskainen

Erityisasiantuntija

Taina työskentelee keskusliitossa erityisasiantuntijana erityisesti maahanmuuttajalasten oikeuksien parissa.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *