Siirry sisältöön

Oikeusturvaa lapsille ja nuorille

Kuva: Ben Mullins, Unsplash

Oikeutta oikeusturvaan ja hyvään hallintoon turvataan perustuslaissa ja useissa eri ihmisoikeussopimuksissa. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanoa valvova lapsen oikeuksien komitea korostaa lasten tietoisuutta oikeuksistaan sekä tehokkaiden oikeusturvakeinojen merkitystä oikeuksien loukkauksia vastaan. Komitea on antanut myös Suomelle tästä suosituksia. Komitean mukaan Suomen on vahvistettava tietoisuutta lapsen oikeuksista niin lasten, vanhempien kuin lasten parissa työskentelevien ammattilaisten osalta. Lisäksi komitea on kehottanut vahvistamaan lasten tietoisuutta eri oikeussuojakeinoista.

Oikeudenloukkauksien ennaltaehkäisy

Oikeusturva voidaan ymmärtää oikeudelliseksi varmuudeksi siitä, että lakeja sovelletaan yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti, niin että niissä säädetyt oikeudet tosiasiallisesti toteutuvat. Ennakollisen oikeusturvan perusta on lainsäädännön tehokkaassa toimeenpanossa. Se tähtää siihen, että oikeudenloukkauksia ei tapahdu vaan lainsäädännöllä ja siihen perustuvalla toiminnalla voidaan etukäteen ehkäistä niitä.

Lasten ja nuorten oikeusturvan tehokkaaseen toteutumiseen vaikuttaa myös se, että heidän kanssaan toimivat ammattilaiset ovat riittävästi koulutettua ja kokenutta. Organisaatioiden toiminnan tulee olla suunniteltua ja sitä tulee seurata, valvoa ja arvioida, jotta mahdollisiin epäkohtiin voidaan välittömästi puuttua. Oikeusturvan tehokas toteutuminen edellyttää määrätietoista ja pitkäjänteistä työskentelyä oikeuksien toteutumisen edistämiseksi. Esimerkiksi koulukiusaamisen ehkäisyssä ja torjunnassa nollatoleranssijulistukset eivät yksin riitä, vaan tarvitaan suunniteltuja toimia ja tehokasta puuttumista.

Ennakollisen oikeusturvan kannalta yhtenä keskeisenä lasten oikeuksien toteutumisen haasteena on lapsille soveltuvien oikeudellisten neuvontapalveluiden ja oikeusturvakeinojen puutteellisuus. Lasten ja nuorten oikeusturvan toteutumisen kannalta on tärkeää, että heillä on käytettävissään ruohonjuuritasolla toimivia tahoja. Näitä ovat esimerkiksi potilasasiamies ja sosiaaliasiamies, joiden puoleen myös lapset ja nuoret voivat kääntyä ja joilla on mahdollisuus antaa neuvoja oikeusturvaan liittyvissä asioissa. Potilas- ja sosiaaliasiamiestä vastaavalle instituutiolle olisi tarvetta myös koulumaailmassa.

Pääsy oikeuksiin

Oikeusturvaa voidaan tarkastella myös siltä kannalta, onko ihmisellä tosiasiallisesti yhdenvertainen pääsy oikeuksiinsa. Jotta oikeussuojakeino voisi olla tehokas, siltä edellytetään todellista käyttökelpoisuutta eikä ainoastaan teoreettista käyttömahdollisuutta. Oikeussuojan on tarjottava sen tarpeessa olevan näkökulmasta todellinen ja rationaalinen mahdollisuus asian ratkaisuun.

Lapsen oikeuksien komitea pitää tärkeänä, että oikeuksien loukkaustapauksissa lapsilla on joko itse tai oikeudellisen edustajan kautta mahdollisuus saattaa epäilty loukkaus tutkittavaksi sekä saadaan asiassa päätös ja hyvitys mahdollisesta oikeuksienloukkauksesta. Tehokkaan oikeussuojan vaatimus on yksi keskeinen ihmisoikeussopimusten velvoite.

Lasten ja nuorten oikeussuojakeinojen tarpeellisuus sekä myös puutteet niissä on tunnistettu ja tunnustettu jo aikaa sitten. Viime aikoina esillä ovat olleet muun muassa lastensuojelun sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten tosiasialliset mahdollisuudet vaikuttaa kokemiinsa oikeudenloukkauksiin. Lasten oikeusturvan ongelmaksi on nostettu myös se, että erityisesti niiden lasten, jotka eivät kommunikoi puheella, näkemyksiä ja mielipiteitä ei selvitetä riittävästi.

Oikeusturvan toteutumisen esteitä

Lasten ja nuorten osalta oikeusturvan toteutumisen esteeksi voi muodostua usea asia. Olennainen este on se, että lapsilla ja nuorilla ei ole tietoa oikeuksistaan ja niitä valvovista viranomaisista. Myös se, etteivät lapset ja nuoret usko voivansa vaikuttaa, eivät luota viranomaisten toimintaan tai kokevat oikeusturvakeinojen käytön liian monimutkaiseksi, saattavat estää viemästä asioita eteenpäin. Lapset ja nuoret tuovat myös esille, että aikuisten asenteissa ja kohtaamisen kyvyissä olisi kehittämisen varaa. Erityisen tärkeää on, että lasten ja nuorten esittämät epäkohdat otetaan vakavasti, ne selvitetään ja ongelmiin puututaan tehokkaasti. Lapsille ja nuorille on oltava tunne siitä, että heitä on kuultu ja heidän mielipiteillään ja kokemuksillaan on merkitystä.

Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto
Esa Iivonen, johtava asiantuntija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisää tietoa: 

Iivonen, Esa & Pollari, Kirsi: Kansallisen lapsistrategian oikeudellinen perusta, Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2020:20.

Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2017: Onko lapsella oikeusturvaa?

Euroopan neuvoston ministerikomitean suuntaviivat lapsiystävällisestä oikeudenkäytöstä

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *