Siirry sisältöön

”On helpompaa olla hyvä vanhempi, kun oma mieli on hyvä”

Moni aikuinen ja lapsi kokee tässä koronakriisin ajassa turvattomuutta ja ahdistusta. Miten tämän kaiken keskellä pystyisi ottamaan rennosti ja nauttimaan hetkestä lastensa kanssa? Asiantuntijamme pohtivat asiaa kannustavan kasvatuksen näkökulmasta.

Otsikon sitaatti on peräisin eräältä vanhemmalta, joka vastasi Hyvä kasvaa -kyselyymme viime keväänä[i]. Tässä koronakriisin rajoittamassa poikkeusajassa on jokaisen vanhemman hyvä mieli koetuksella. Jokaisen arki on muuttunut kertaheitolla, normaalit arkirutiinit on pitänyt luoda uudestaan, ja samalla monia perheitä ovat koskettaneet suuret taloudelliset ja sosiaaliset haasteet. Moni aikuinen ja lapsi kokee tässä ajassa turvattomuutta ja ahdistusta. Miten tämän kaiken keskellä pystyisi ottamaan rennosti ja nauttimaan hetkestä lastensa kanssa? Pohdimme asiaa kannustavan kasvatuksen[ii] näkökulmasta ja toivomme, että näistä viimekeväiseen kyselyyn vastanneiden vanhempien vinkeistä on apua.

“Rauhoitun itse ensin”

Kuinka pysyä kannustavana ja välttää kielteisiä kasvatuskeinoja, kun oma stressitaso on helposti korkealla tässä poikkeuksellisessa ajassa. Vanhempien pohtiessa keinoja toimia kannustavana kasvattajana, koettiin oma rauhallisuus ja kyky rauhoittua kaikkein tärkeimpänä haastavissakin tilanteissa. Tämä oli tärkeämpää kuin se, millainen tilanne oli kyseessä.

”Lapsi on helpompi saada rauhoittumaan, kun pysyy itse rauhallisena”, totesi yksi vanhempi.

Omaa rauhallisuutta sai pidettyä yllä esimerkiksi ottamalla hetkeksi tilaa omalle rauhoittumiselle. Moni käytti keinona klassista: lasken ensin kymmeneen -tapaa. Hengähdä hetki, ota tilaa ja rauhoitu! Ohjeen noudattaminen vaatii nyt entistä enemmän luovuutta, kun koko perhe elää tiiviimmin yhdessä.

Rauhoittumisen kanssa käsikädessä kulkee omasta jaksamisesta huolehtiminen. Riittävä lepo ja omasta jaksamisesta huolehtiminen nähtiin tärkeänä. Kun on itse hyvinvoiva ja jaksava, koettiin maltin olevan parempi. Omia voimavaroja voi vahvistaa pitämällä huolta itsestään, harrastamalla ja tapaamalla ystäviä.

”Kun olen itse levännyt ja oma mieli on rauhallinen, kannustava kasvatus tulee kuin luonnostaan. Kun olen uupunut ja stressiä on paljon, tunteiden hallinta on vaikeaa ja kielteiset keinot pääsevät valloilleen.”

Toimivia tapoja voivat nyt olla metsälenkit tai virtuaalitreffit ystävien kanssa. Juuri nyt on hyvä kuulla, ettei olekaan yksin näiden haasteiden keskellä.

Miten tehdä arjesta ennakoitavaa myös poikkeusoloissa?

Vanhemmista oli tärkeää kyky tiedostaa ja tunnistaa lapselle haastavat tilanteet ja ennakoida niitä.

”Ruokailutilanne tai esimerkiksi nukkumaanmeno on koitettu tehdä samanlaisiksi arjen asioiksi. Mahdollisimman turvallisiksi. Kerron miksi tehdään näin ja mitä hyvää siitä seuraa.”

Arjen rutiineista huolehtiminen ja sääntöjen ennakoitavuus saattaa olla koetuksella, kun arki on muuttunut täysin. Myös nyt rutiinit ja säännöt ovat tärkeitä ja tuovat lapsille turvaa. Hyviä tapoja ovat olleet muun muassa koko perheen voimin tehty yhteinen päiväjärjestys tai perheen sääntöjen tekeminen yhdessä lasten kanssa. Hyväksi havaittu keino on ollut myös yhteinen pohdinta siitä, millä tavalla jokainen perheessä voi joustaa ja miten arjesta saadaan toimiva yhdessä.

Pysähdy ja ota syliin

Rauhoittumiseen liittyi myös pysähtyminen tilanteessa ja lapsen ymmärtäminen sekä hänen asemaansa asettuminen. Ymmärtämällä aikuinen pysähtyi tilanteessa myös tiedostamaan, että lapsen kiukuttelulla voi olla jokin muu syy. Tässä on kyse mentalisaatiosta, kyvystä ymmärtää omia reaktioitamme ja eläytyä toisen mieleen.

”Joskus ehtii ajattelemaan ennen räjähdystä ja muistaa miten pieni toinen vielä on.”

Lapsen arki ja maailma ovat muuttuneet myös. Lapsella saattaa olla ikävä kavereita, koulua, päiväkotia, harrastuksia, tuttuja arjen rutiineja ja ihmisiä. Tämä kaikki voi aiheuttaa suurta tunnemylläkkää ja purkautua kotona vanhemmalle.

Tärkeimpinä kannustavan kasvatuksen keinoina vanhemmat mainitsivat lapsen ymmärtävän ja hyväksyvän kohtaamisen ja hellyyden, kuten sylin tarjoamisen. Sylissä pitämisen koettiin auttavan aikuista olemaan paremmin läsnä lapselle.

”…sitten istun toisen viereen, otan syliin ja keskustellaan.” ”Jos lapsi raivoaa, menen lattiatasolle polvilleen ja tarjoan mahdollisuutta tulla syliin. Yritän sanoittaa mahdollisimman paljon ja yrittää kuvitella, mitä lapsi ajattelee ja miten hän kokee asiat.”

Myös tänä sosiaalisen eristäytymisen aikana lapsi tarvitsee henkisen läheisyyden lisäksi päivittäin myös fyysistä läheisyyttä. Ei oteta etäisyyttä oman perheen kesken, päinvastoin, läheisyys ja sylissä pitäminen luovat turvaa.

Riittävän hyvä riittää

”Useissa arjen tilanteissa turvaudun kannustaviin ja myönteisiin keinoihin. Olen joutunut opettelemaan niitä tietoisesti ja harjoittelu jatkuu edelleen.”

Omat tunteet ja toimintatavat on hyvä oppia tunnistamaan. Ja me voimme myös päättää toimia toisin muun muassa havainnoimalla itseä ja tietoisesti opettelemalla uusia keinoja[iii].

Tärkeää on myös kasvatusvastuun jakaminen ja sosiaaliset kontaktit.

”Aina helpotti, kun toinen aikuinen otti ohjat siinä kohdassa, kun oma hermostuminen oli lähteä lapasesta.”

Aina ei kyselyyn vastanneista vanhemmistakaan kaikilla ollut mennyt niin hyvin. Moni oli käyttänyt kielteisiä kasvatuskeinoja, mutta vanhemmat korostivat, että tärkeää oli myös olla armollinen itselleen. Myötätunto itseään kohtaan on tärkeää. Kun on ymmärrystä ja empatiaa itseensä, kasvaa ymmärrys ja empatia toisiin. Vanhemmat kertoivat käyneensä tilannetta läpi lapsen kanssa ja pyytäneensä omaa käytöstään anteeksi. Lapselle oli myös annettu mahdollisuus kertoa, miltä tilanne oli hänestä tuntunut[iv].

Poikkeuksellinen aika tuo myös poikkeuksellisia haasteita. Meidän ei tarvitse pyrkiä 100 prosentin suoritukseen, ei aikuisten eikä lasten. Riittävän hyvä riittää.

Apua on saatavilla matalalla kynnyksellä

Aina ei tarvitse pärjätä yksin. Perhekeskustoimintamallin mukaisesti apua on saatavilla varhain ja matalalla kynnyksellä.  Perhekeskuksen ydintehtävänä on edistää lapsen, vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia ja vahvistaa heidän voimavarojaan. Apua ja tukea on mahdollista saada niin vanhemmuuteen ja parisuhteeseen kuin erilaisiin haastaviin elämäntilanteisiin.

Palveluiden ja vahvan ammatillisen tuen ohella tärkeä osa perhekeskuksia on perheiden vertaistuen ja yhteisöllisyyden tukeminen ja vahvistaminen. Tästä hyviä esimerkkejä ovat perhekeskusten kohtaamispaikoissa järjestetyt avoimet perheillat tai vertaistukiryhmät, joissa voi tavata muita vanhempia tai saada tukea samassa elämäntilanteessa olevalta perheeltä. Perhekeskusten kohtaamispaikat tarjoavat oivan paikan myös perheiden oman aktiivisuuden ja osallisuuden vahvistamiselle. Lisätietoja perheille tarjotusta tuesta löytyy kuntien verkkosivuilta.

[i] Osana Lastensuojelun Keskusliiton, Väestöliiton ja Ensi- ja turvakotien liiton Hyvä kasvaa -kampanjaa toteutettiin kannustavan kasvatuksen kysely. Sillä haettiin vanhempien kokemuksia kuritusväkivallasta sekä siitä, miten ne vaikuttavat omiin kasvatuskäytäntöihin. Lisäksi tarkasteltiin, millaisilla keinoilla kielteisistä kasvatuskeinoista on päästy eroon ja millaisia positiivisia kasvatuskeinoja vanhemmat ovat ottaneet tilalle. Kyselyyn vastasi 529 vanhempaa.

[ii] Kannustava kasvatus on kasvatusta, jolla pyritään tukemaan lapsen positiivista minäkuvaa ja hyvää itsetuntoa. Se on muun muassa neuvottelua ja perustelemista, johdonmukaisia ja selkeitä rajoja, hellää kosketusta, sylissä tai lähellä pitämistä, silittelyä, hyväksyvää ja rohkaisevaa katsetta ja puhetta, lapsen tarpeiden asettamista ensisijaiseksi, kannustavaa puhetta ja palautetta, vahvuuksien tukemista, kiittämistä, tunteiden tunnistamista, sanoittamista ja hyväksymistä, lapsen mielen ymmärtämistä sekä ylipäätään myönteistä suhtautumista lapseen.

[iii] Jos haluat oppia lisää kannustavasta kasvatuksesta, kurkkaa esimerkiksi Väestöliiton Kannustavan kasvatuksen verkkokurssia.

[iv] Mielenterveystalolta löytyy myös hyviä ohjeita: Kun pinna palaa – keinoja rauhoittumiseen.

Annukka Paasivirta

Erityisasiantuntija

Annukka työskentelee erityisasiantuntijana lastensuojeluun, sosiaalityöhön sekä lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseen liittyvien kysymysten parissa. Annukasta tärkeintä on tarttua hetkeen ja tuoda jokaiseen päivään iloa. Omalla vapaa-ajallaan hän nauttii erityisesti lastensa arjen viisauksista.

Kaisu Muuronen

Hankepäällikkö/erityisasiantuntija

Kaisu toimii keskusliitossa erityisasiantuntijana varhaiskasvatuksen ja ehkäisevän työn kysymyksissä. Lisäksi Kaisu tekee vaikuttamistyötä lapsi- ja perhepolitiikkaan liittyvien kysymysten parissa.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *