Siirry sisältöön

Onko Suomessa nuoria hoivaajia?

Nuoret hoivaajat ovat alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria, jotka hoitavat, auttavat tai tukevat toista perheenjäsentä. He suorittavat säännöllisesti tehtäviä ja kantavat sellaista vastuuta, joka normaalisti kuuluisi aikuiselle.  Englannissa nuorten hoivaajien määrää on arvioitu jopa henkilön tarkkuudella, mutta Suomessa ilmiöstä ei toistaiseksi ole tällä nimellä juuri puhuttu.

Törmäsin termiin vasta vuonna 2017 Joensuun seudun omaishoitajien Alisa-hankkeen kautta, vaikka olen seurannut lapsi- ja nuorisotutkimuksen kenttää vuosikaudet. Arviot nuorten hoivaajien määrästä Suomessa perustuvat järjestöjen keräämiin tietoihin – esimerkiksi luku 20 000 on ollut esillä. Pyysin ja sain Kansaneläkelaitokselta tietoja, joiden ajattelen liittyvän ilmiöön, ja joihin tässä esitettävät luvut perustuvat. Ajatuksena oli kartoittaa suuruusluokkaa karkeasti, ei antaa tarkkaa arviota nuorten hoivaajien määrästä – vielä. Saamani tiedot perustuvat maksettuihin eläkkeisiin, tukiin ja lapsilisiin, ei ihmisten kokemukseen kantamastaan vastuusta.

Suomessa on yli 8600 sellaista aikuista, jotka saavat työkyvyttömyyseläkettä ja joiden perheeseen maksetaan myös lapsilisää. Arviolta näissä perheissä elää 14700 lasta. Tämä ei tietenkään kerro suoraan nuorten hoivaajien määrästä. Kaikki työkyvyttömyyseläkettä saavien lapset eivät ole nuoria hoivaajia eivätkä kaikki nuoret hoivaajat ole työkyvyttömyyseläkettä saavien lapsia.

Alueellisesti työkyvyttömyyseläkkeellä olevat alaikäisten vanhemmat asettuvat melko tasaisesti eri maakuntiin. Uudellamaalla heitä on absoluuttisesti eniten ja suhteessa maakunnan väkilukuun vähiten.

Mielenterveyden ongelmat ovat olleet yhtä usein vanhempien työkyvyttömyyseläkkeen syynä kuin kaikki somaattiset sairaudet yhteensä. Alustavista tiedoista ei voi johtaa tarkkoja lukuja, mutta karkeasti arvioiden ainakin tuhansissa laskettava määrä lapsia elää mielenterveyden syistä eläköityneiden vanhempien kanssa. Tämä on merkittävä tieto, olkoonkin, että sen olisi voinut päätellä työkyvyttömyyseläkkeen sairausluokista muutenkin. Tuhansissa laskettaneen niidenkin perheiden määrä, jossa mielenterveyssyistä eläköitynyt huoltaja on myös perheen ainoa huoltaja.

Toinen mielenkiintoinen, ei niinkään mukava, havainto on, että lapsilisään maksetaan yksinhuoltajakorotusta yli kolmannekselle työkyvyttömyyseläkeläisistä. Kaikista lapsiperheistä yhden vanhemman perheitä on reilu viidennes. Vastuuta kantaa siis usein vain yksi aikuinen, jonka kyky tähän on mitä ilmeisimmin tavalla tai toisella alentunut.

Eläkeläisten alaikäisten lasten määrä kasvaa täysi-ikäisyyttä lähestyttäessä (kuva). Tiedot perustuvat vain työkyvyttömyyseläkkeen saajiin, mutta ikäjakauma muistuttaa muissa maissa tehtyjä havaintoja kaikkien nuorten hoivaajien ikärakenteesta. Vammaistuen kohdalla, jonka saajia on huomattavasti vähemmän, lapsia on tasaisesti kaikissa ikäryhmissä.


Lähde: Kela

Näiden hyvin alustavienkin tietojen perusteella on selvää, että viisinumeroinen määrä alaikäisiä lapsia elää työkyvyttömyyseläkettä saavien kotitalouksissa. Oletettavasti nuorten hoivaajien määrän kannalta päihdeongelmat ovat merkittäviä siinä, missä edellä kuvattuihin eläkkeisiin johtaneet sairaudetkin. Esitetty arvio 20 000 hoivaajasta on ehkä hieman pessimistinen, mutta täysin mahdollinen. Termeistä voidaan aina keskustella. Keskeistä on kysyä, sujahtaako nuorista hoivaajista osa läpi kaikista auttamisverkoista ja jos niin on, mitkä ovat syyt tähän.

Petri Paju

Hankepäällikkö

Petri on syntyperäinen ilvesläinen. Jos hänet tunnettaisiin ylipäänsä yhtään mistään, se tuskin olisi ainakaan hyvät jutut. Korkeasta iästään huolimatta pystyy juomaan kahvetta suuria määriä.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *