Siirry sisältöön

Sijaishuollossa huolehdittava perustehtävän toteutumisesta

Lasten sijaishuolto on yhteiskunnan keino suojata haavoittuvassa asemassa eläviä lapsia ja nuoria. Juuri tästä syystä on elintärkeää, että sijaishuolto järjestetään lapsen edun mukaisella tavalla ja vastaamaan niitä tarpeita, joita lapsella on.  

Eduskunnan oikeusasiamies (EOA) ottaa kantaa ylimpänä laillisuusvalvojana lastensuojelun ja sijaishuollon toteutumisen lainmukaisuuteen mm. antamalla kanteluasioita koskevia ratkaisuja. EOA on tehostanut myös sijaishuoltoyksiköiden oma-aloitteista valvontaa ja julkaissut viime aikaisia tarkastuskäyntejä koskevia pöytäkirjoja. Kyseisten materiaalien läpikäynti osoittaa, että lastensuojelu ja sijaishuolto ei aina toteudu lain edellyttämällä tavalla ja lapsen perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. (Ratkaisut löytyvät: https://www.oikeusasiamies.fi/fi/ratkaisut-verkossa)

Elokuun alkuun päiviteyssä kanteluratkaisussa EOA on todennut osuvasti, ettei sijaishuolto saa koskaan olla ”säilyttävää” hoitoa, vaan siihen tulee aina sisältyä hoidollinen ja kuntouttava elementti. Nämä elementit voivat toteutua vain, jos sijaishuoltopaikan valinta on tehty huolella ja varmistettu, että lasta tai nuorta ei sijoiteta vain toissijaisten (epäoleellisten) syiden perusteella. Lapsen ensisijaisten tarpeiden kannalta toissijaisia asioita voivat olla esimerkiksi sen kaltaiset asiat kuin sijaishuoltopaikan saatavuus eli että muuta vapaata paikkaa ei ole tarjolla. Määrääväksi tekijäksi voi valikoitua esimerkiksi myös se, että sijaishuoltopaikka sijaitsee mahdollisimman kaukana kaveripiiristä. Etäisyys kaveripiiriin voi joissakin tilanteissa olla sijaishuoltopaikan valintaa keskeisesti ohjaavaa tekijä, mutta useimmiten näin ei ole.

Lapsen hoidollisen ja kuntouttavan sijaishuollon toteutuminen edellyttää, että lapsen tarvitsemien palvelujen saannista huolehditaan. Kun puhutaan sijaishuollosta, näitä lapselle tärkeitä palveluja ovat esimerkiksi mielenterveyspalvelut tai muut terveydenhuollon palvelut, päihdehuollon palvelut tai perusopetuksen järjestyminen lapsen tai nuoren tarpeita vastaavasti. Jo peruskoulunsa päättäneiden osalta on tärkeää huolehtia heidän jatkokoulutusmahdollisuuksistaan.

Toiminnan läpinäkyvyys välttämätöntä

Elämä sijaishuollossa on paljon muutakin kuin erilaisten yksittäisten palvelujen toteutumista. Lapsen sijaishuoltoa tukevien palvelujen ohella on ensisijaisen tärkeää se, että sijaishuoltoyksikön kasvatuskäytännöt perustuvat YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja muuhun voimassa olevaan lainsäädäntöön. Niiden tulee olla sekä lasten ja nuorten että heidän läheistensä näkökulmasta ennakoitavissa olevia.

Lasten ja nuorten kanssa työskenneltäessä on aina huolehdittava siitä, että heille varataan riittävästi aikaa käydä läpi tehtyjä päätöksiä ja ratkaisuja (kuten sijoitusta ja rajoituksia koskien). Yhtä lailla tärkeää on myös selvittää lapsille sitä, miksi sijaishuoltopaikassa arkea rytmittävät tietyt säännöt sekä miten ja miksi sijaishuoltopaikassa reagoidaan, jos lapsi tai nuori ei arkeaan näiden sääntöjen puitteissa pysty tai halua elää.

Sijaishuollon ohjaus ja valvonta pitää saada kuntoon

Tehokas ohjaus ja valvonta ovat laadukkaan sijaishuollon kulmakiviä. Valvonnan tehtävänä on varmistaa, että sijaishuoltoa järjestetään tarkoituksenmukaisella ja lainsäädännön velvoitteet täyttävällä tavalla. Lastensuojelulaki antaa kehikkoa sille, miten lapsi- ja sijaishuoltoyksikkökohtaista valvontaa tulee toteuttaa ja miten valvontavastuut jakautuvat. Omavalvonta ei ole yksin riittävä valvonnan väline.

Valvonnan laadukas toteuttaminen edellyttää sijoitettujen lasten ja nuorten osallisuutta ja heidän näkemystensä selvittämistä. Osallisuuden toteutumisen lähtökohtana kuitenkin on, että lapsilla ja nuorilla on tiedossa omat oikeutensa. Lapsen asioista vastaavat sosiaalityöntekijät ja lapsen ympärillä olevat sijaishuollon toimijat ovat avainasemassa sen suhteen, että lapsille ja nuorille tarjotaan tietoa oikeuksista heille ymmärrettävillä tavoilla.

Vaikka sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan puutteita on tuotu systemaattisesti esiin viime vuosina, asian korjaamiseksi ei ole löytynyt riittävästi resursseja ja kansallista tahtotilaa epäkohtien poistamiseksi. On erittäin hyvä, että kansallisia sijaishuollon laatukriteereitä valmistellaan parhaillaan. Niistä on kuitenkin saatava kaikkia osapuolia sitovat ja luonteeltaan velvoittavat. Toimeenpanon tueksi tarvitaan kokonaisvaltaista kehittämistä ja laaja-alaista osaamisen vahvistamista.

Hanna Heinonen

Toiminnanjohtaja, päätoimittaja

Hanna on Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja.

Susanna Hoikkala

Erityisasiantuntija

Susannan erityisasiantuntemus liittyy lapsen asemaa, lastensuojelun sijaishuoltoa ja sosiaalityötä koskeviin kysymyksiin. Hän tuntee varsinkin laitoshoidon kenttää niin käytännön työkokemuksen kuin tutkimustyönkin kautta.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *