Hyppää sisältöön

Vertailupintaa Hollannista

Politiikka & Yhteistyö
Blogit
12.06.2017

Toteutimme toukokuussa vaihtoviikon hollantilaiskollegoiden (FICE-Hollanti) kanssa maidemme lapsi- ja perhepalveluiden uudistamiseen liittyen. Saimme todeta, että syyt ja tavoitteet järjestelmien ongelmakohtien ratkomiseksi ovat yllättävänkin samankaltaisia, mutta ratkaisukeinot erilaisia. Parhaimmillaan kansainvälinen yhteistyö tarjoaa juuri tätä: toinen toisiltaan oppimista ja yhteistä ratkaisujen hakemista.

Kuulostavatko seuraavat lasten ja perheiden palvelujärjestelmän piirteet tutuilta: Ehkäisevien ja erikoispalveluiden rahoituksen epäsuhta, palveluiden pirstaleisuus ja läpinäkymättömyys, toimimaton asiakasohjaus, erikoispalveluiden tarpeen kasvu, kokonaisuuden hallitsemattomuus?

Entä seuraavat tavoitteet: ’yksi perhe, yksi suunnitelma, yksi koordinaattori’, lapsi ja perhe keskiössä, lasten määrän vähentäminen korjaavissa palveluissa, ehkäisevien palveluiden vahvistaminen, sosiaalisten verkostojen hyödyntäminen, ammattilaisten ja organisaatioiden välinen parempi yhteistyö sekä kustannusten hillintä ja tehokkuus?

Veikkaamme, että kuulostavat. Me suomalaiset painiskelemme parhaillaan samantyyppisten kysymysten sote-uudistuksessa sekä lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa ja siksi kokemusten vertailu juuri hollantilaisten kanssa tuntui mielekkäältä. Vaihdoimme ajatuksia vaihtoviikolla toukokuussa ensin Suomessa, sitten Hollannissa.

Hollannissa palvelut hajautettiin

Hollannissa on vuonna 2015 voimaan tulleiden reformien myötä totuteltu uuteen ja aiempaa hajautetumpaan lasten ja perheiden palveluiden järjestelmään (Dutch youth care system).

Aiemmin käytössä olleessa mallissa kunnat vastasivat ehkäisevien palveluiden järjestämisestä, alueelliset keskukset lasten ja nuorten mielenterveyspalveluista, terveysvakuutusyhtiöt mielenterveyshoidosta ja 12 provinssia youth care -palveluissa. (Hollannissa käytetään käsitettä youth eli nuori kaikista 0–25/27-vuotiaista, toisin kuin esimerkiksi Suomessa.) Viimeksi mainittuihin lukeutuvat esimerkiksi vanhemmuuden tuki, lastensuojelu, alaikäisten vankeinhoito ja mielenterveyspalvelut.

Kunnille vastuu palveluista

Keskitetyn mallin heikkouksia päätettiin paikata siirtämällä kunnille enemmän päätäntävaltaa ja vastuuta palveluiden järjestämisestä sekä velvollisuutta niiden tarjoamiseen. Oppia haettiin myös Pohjoismaista.

Ratkaisulla haluttiin vahvistaa palveluita paikallisia ja yksilöllisiä tarpeita vastaavimmiksi, antaa isompi rooli perheille ja sosiaalisille verkostoille, vahvistaa ennalta ehkäisyä sekä parantaa palveluiden koordinaatiota ja integraatiota joustavoittamalla palveluiden järjestämistä paikallisiin olosuhteisiin. Tavoitteena on koherentimpi, tehokkaampi, läpinäkyvämpi ja kustannuksiltaan halvempi lasten, nuorten ja perheiden palvelumalli.

Koko palvelusysteemistä vastuun kantaa edelleen Hollannin keskushallinto. Erityispalveluista vastaa kuntien yhteinen organisaatio: noin 390 kuntaa ovat organisoituneet alueellisiksi liittymiksi, jotka organisoivat erityispalveluita kuten lastensuojelupalveluita, perhe- ja laitoshoitoa ja huolehtivat alaikäisten rikoksia tehneiden asioista. Näiden palveluiden tarpeessa arvioidaan olevan noin 5–10 % lapsista ja nuorista.

Yhteistyötä tehdään myös hankinta-asioissa, kun samat liittymät hankkivat valtaosan palveluista yhdessä. Erityisen vaativista palveluista vastaa yksi taho, Association of Dutch Municipalities. (Perus)terveydenhuolto toimi ennen uudistusta ja toimii edelleen vakuutusperustaisesti. Hajauttamista ei kuitenkaan haluttu tehdä vain prosessien tasolla vaan myös palveluiden saannin ja hoitoketjujen tasolla.

We are able to do better!

Hollantilaiset pitävät maansa muutosta merkittävänä ja ovat todenneet sen toteutumisen edellyttävän ennen kaikkea aikaa ja yhdessä tekemisen kulttuuria. He olivat ihmeissään meillä meneillään olevan sote- ja lapsi- ja perhepalveluiden uudistuksen aikataulusta. He pitivät meidän rakenteiden ja palveluiden uudistamisaikataulua tiukkana varsinkin, kun kaikkia keskeisiä linjauksia ei ole vielä hyväksytty.

Hollantilaisten yhtenä keskeisenä mottona oli, että me voimme tehdä asioita paremmin: He kannustivatkin sekä itseään että meitä tekemään paremmin sitä, mitä olemme ennenkin tehneet!

Lisätietoa:

Youth Institute Netherlands: https://www.youthpolicy.nl/en/About-Netherlands-Youth-Institute

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sulje