Siirry sisältöön

Yksintulleiden lasten ja nuorten oikeuksien tulee näkyä hallitusohjelmassa

Seuraavassa hallitusohjelmassa tulee korjata paniikissa joulukuussa 2015 tehdyn turvapaikkapoliittisen ohjelman viitoittamat virheet. Perheenyhdistäminen on tehtävä jälleen mahdolliseksi, turvapaikkamenettely ja oikeusapujärjestelmä korjattava sekä ilman huoltajaa tulleiden lasten edustajajärjestelmä saatettava kuntoon ja nuorten jatkolupakäytäntö ennalleen.

Suomeen tulee jälleen yhden poikkeuksellisen vuoden jälkeen mitättömän vähän turvapaikanhakijoita. Ylipäätään Suomen nettomaahanmuutto on ollut tällä vuosikymmenellä vain noin 15 000 hengen luokkaa, sillä Suomesta myös muuttaa pois ihmisiä joka vuosi. Tästä huolimatta yksi puolue onnistuu pitämään maahanmuuttoa vaaliteemana.

Ensi hallituskaudella on edessä maahanmuuttopoliittisia päätöksiä, mutta ne ovat toivottavasti toisenlaisia, mitä maahanmuuttovastaiset voimat ajavat. Monessa puolueessa onkin herätty siihen, että ihmisoikeussopimuksista on sittenkin pidettävä kiinni riippumatta siitä, lisätäänkö työperäistä maahanmuuttoa.

HS:n kysely tuotti vastaukseksi kiristyslinjan (kyselyn kysymyksenasettelua on tosin kritisoitu), mutta moni hallituspuolueidenkin edustaja myöntää, että turvapaikkapolitiikan kiristykset menivät liian pitkälle ja tuottavat paperittomuutta. Paperittomat lapset ja perheet taas eivät saaneet oikeutta terveydenhuoltoon tämän hallituskauden aikana. Edellinen hallitus oli jo säätämässä asiasta, mutta esitys kaatui viime metreillä Eduskunnassa juuri edellisten vaalien alla.

Monen mielestä nyt on myös aika nostaa pakolaiskiintiötä. Perheenyhdistäminen nähdään sekin entistä myönteisemmin. Amnestyn kyselyn mukaan lähes kaksi kolmasosaa eduskuntavaaliehdokkaista on valmis helpottamaan perheenyhdistämistä. Etenkin lapsia koskeva toimeentuloedellytys halutaan poistaa.

Oikeusoppineet ovat esittäneet, että turvapaikanhakijoiden oikeusturvan heikentäminen nakertaa jo oikeusvaltion periaatteita. On syytä olla huolissaan myös siitä, johtivatko vuoden 2015 turvapaikkamenettelyssä tapahtuneet muutokset siihen, että Suomi palauttaa nyt ihmisiä palautuskiellon vastaisesti vainon, kidutuksen tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi tai jopa kuolemaan.

Moni lapsi tai nuori ylittää edelleen Välimeren – yksin

Suomessa on ihmetelty, mihin katosivat ilman huoltajaansa turvapaikkaa hakevat lapset ja nuoret. Tänä vuonna heitä on tullut maahan hädin tuskin parikymmentä (tammi-helmikuussa yhteensä 13). Eurooppaan heitä tulee kuitenkin edelleen – YK:n pakolaisjärjestön arvion mukaan viime vuonna noin 11 000 ylitti Välimeren ilman huoltajaansaNäistä 1922 rekisteröitiin Kreikassa ja 3536 Italiassa, Espanjaatuli arviolta 5000.  

Välimereen hukkuu edelleen päivittäin noin kuusi ylittäjää. Useimmat hengissä selviävät joutuvat takaisin epäinhimillisiin oloihin kaoottiseen ja väkivaltaiseen Libyaan. Maaliskuun lopussa EU teki päätöksen lopettaa meripelastus, joten ylittäminen on nyt entistäkin vaarallisempaa. 

EU:n puolelle onnistuneen rantautumisen tehneillä eivät vaikeudet usein lopu: esimerkiksi Kreikassa lapset saattavat joutua viettämään kuukausia väliaikaisissa ahtaissa suojissa vieraiden aikuisten keskellä ja alttiina kaltoinkohtelulle ja hyväksikäytölle. YK:n pakolaisjärjestön raportin mukaan viime vuonna vain kolmasosa vajaasta 4000:sta Kreikkaan tulleesta lapsesta oli kohtuullisessa heille tarkoitetussa majoituksessa, ja 750 lasta oli kodittomina kaduilla tai kadonnut.  

Ilman huoltajaa tulleet ovat selviytyjiä mutta jo pelkästään vaikean matkan kokeneina myös haavoittuva ryhmä.  Heitä kuormittavat usein traumat, huoli perheestä, yksinäisyys ja epävarmuus omasta tulevaisuudesta. On pysäyttävää miettiä, millaisen matkan myös täällä meillä asuvat, suomea puhuvat nuoret ovat saattaneet kokea. Vaikutukset hyvinvointiin voivat näkyä vasta jälkikäteen. 

Yksintulleiden kotoutumisen polku turvattava

Suomessa voidaan myös kysellä, missä ovat nyt ne yli 3000 lasta ja nuorta, jotka tulivat maahan vuonna 2015. Kokoavaa tietoa aiheesta ei ole. Useimmat ovat ehtineet jo tulla täysi-ikäisiksi. Pieni osa sai kielteisen päätöksen alun perin, osa on saanut vuoden mittaisia oleskelulupia, ja jotkut kielteisen päätöksen siinä vaiheessa, kun haettiin jatkolupaa (ks. järjestöjen kannanotto aiheesta). Siitäkin kannetaan huolta, kuinka moni nuori mahtaa saada jälkihuollon tukea itsenäistymiseensä 

Useimpien mielestä näiden täysi-ikäistyvien nuorten kotoutumisen tukeminen on tärkeää. HS:n kysyessä  näiden nuorten ongelmat saivat ymmärrystä, joskin myös nihkeää suhtautumista. Nuorissa on potentiaalia, mutta se voidaan hukata siksi, että järjestelmä ei tunnista nuorten tarpeita, asumisen käytännöt ovat toimimattomia ja asenneilmapiiri on vihamielinen. Pahinta on pitää nuoria epävarmuudessa siitä, saavatko he jatkoluvan vai joutuvatko he ulos maasta täyttäessään 18 vuotta. 

Maahanmuuttoviraston jatkolupakäytäntö on helppo korjata, sillä se ei perustu lakimuutokseen vaan virkamiesten uuteen lain tulkintaan. Pätkäluvat, jotka päättyvät sopivasti täysi-ikäisyyden koittaessa, ovat kiertotie antaa kielteisiä päätöksiä lapsille. Lyhyet luvat ja pelko kokonaan kielteisestä jatkolupapäätöksestä vaikeuttavat nuoren mahdollisuuksia opiskella ja rakentaa tulevaisuuttaan ja kotoutumispolkujaan.

EU:n päätöksenteon ongelmat eivät esteenä 

Perhe auttaa kotoutumaan, ja siitä erossa oleminen aiheuttaa stressiä ja hidastaa kotoutumista. Nykyinen politiikka ja lupakäytännöt eivät yhdistä vaan erottavat perheenjäseniä toisistaan. Ulkomaalaislain toimeentuloedellytys on poistettava mahdollisimman pian etenkin lasten kohdalta.  

Koulutettu ja pätevä edustaja on olennainen ilman huoltajaa tulleen lapsen oikeusturvan toteutumisessa. Edustajajärjestelmälle on vihdoin löydettävä turvapaikkaprosessista riippumaton koordinoiva ja valvontaa hoitava vastuutaho, ja edustajarekisteri sekä edustajien koulutus on saatava kuntoon.  

EU:ssa maahanmuuttoon liittyvä päätöksenteko on kitkaista. Suomi voi kuitenkin mainiosti kohentaa turvaa hakevien tilannetta ilman EU:n päätöksiä. Unionin yhteisen turvapaikkajärjestelmän luomistuskia seuratessa Suomi voi varmistaa, että turvapaikanhakijoina tulleet lapset ja nuoret saavat täällä yhdenvertaisen ja lapsen oikeuksia kunnioittavan kohtelun. 

Taina Martiskainen

Erityisasiantuntija

Taina työskentelee keskusliitossa erityisasiantuntijana erityisesti maahanmuuttajalasten oikeuksien parissa.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *