Siirry sisältöön

Yy, kaa, koo, tähtää! Strategiatyö saa suuntaa sidosryhmäselvityksestä

Kuvituskuva

Lastensuojelun Keskusliitto uudistaa tänä vuonna strategiansa. Toimintaympäristössämme on tapahtunut viime vuosina hurjasti muutoksia, samoin henkilökunnassamme, joten on aika pysähtyä ja katsoa, millä askeleilla astumme eteenpäin seuraavat vuodet, ja minne olemme matkalla.

Kävin syksyllä erinomaisen strategiakoulutuksen. Parhaiten mieleeni piirtyivät nämä kouluttajan sanat: strategiassa on käytettävä lasertähtäintä, ei haulikkoa. Kohteet on mietittävä tarkkaan, toimenpiteet kohdistettava ja priorisoitava. Samalla on varmistettava, että teot ja sanat ovat samassa linjassa. Sillä strategian vastakohta on tasajako ja ei on yhtä tärkeä kuin kyllä.

Keskusjärjestön on joskus vaikeaa toteuttaa kaikkia siihen kohdistuvia odotuksia. Lastensuojelun Keskusliitolla on 92 jäsenjärjestöä ja 39 kunta- tai kuntayhtymäjäsentä, ja jokaisella niistä on erilaiset toiveet, tarpeet ja toiminnot. Mutta keskusjärjestö ei myöskään ole mitään ilman jäseniään.

Siksi kysyimme alkuvuoden aikana niin jäseniltämme kuin muiltakin keskeisiltä sidosryhmiltämme (järjestöiltä, päättäjiltä, tieteentekijöiltä, medialta, someseuraajiltamme sekä tietenkin lapsilta ja nuorilta), mitkä asiat toimintaympäristössämme tällä hetkellä huolettavat, mihin tulisi kiinnittää huomiota. Isoin kysymys strategiaa laatiessa on: mihin kysymyksiin meidän tulisi vastata?

Yhteiskunnan epätasa-arvoisuus uhkaa lasten hyvinvointia

Aikuisvastaajilla sekä lapsilla ja nuorilla on hyvin samansuuntaisia ajatuksia tämänhetkisestä toimintaympäristöstä. Noin kolme neljäsosaa kummastakin ryhmästä pitää lasten tilannetta joko hyvänä tai jokseenkin hyvänä.

Lapsen oikeuksien nähdään toteutuvan Suomessa melko hyvin, joskaan lapsivastaajista 44 % ei ollut kuullut lapsen oikeuksien sopimuksesta. Sidosryhmät ovat huolissaan siitä, ettei ehkäisevään lastensuojelutyöhön ole kohdennettu riittävästi resursseja sekä siitä, ettei lastensuojelun erityistarpeita ole huomioitu sote-uudistuksessa. Myös lapsi- ja perhevaikutusten huomioiminen päätöksenteossa nähdään puutteellisena.

Sekä aikuis- että lapsivastaajat näkevät uhkana lasten asemalle tällä hetkellä erityisesti epätasa-arvoisuuden lisääntymisen, ympäristön ja ilmaston muutokset sekä talouden korostumisen päätöksenteossa. Mahdollisuuksina molemmat ryhmät pitävät puolestaan monikulttuuristumista, digitalisaatiota sekä kansainvälistymistä.

Vahvaa yhteiskunnallista keskustelua kaivataan

Keskusliiton tekemän työn kannalta sidosryhmäselvityksen tulokset olivat rohkaisevia. Meitä pidetään ammattitaitoisena ja asiantuntevana lapsen oikeuksien puolustajana ja lastensuojelun laadun kehittäjänä. Viestintäämme ja vaikuttamistyötämme pidetään laadukkaana, ymmärrettävänä ja aktiivisena, mutta vuorovaikutusta meiltä toivotaan nykyistä enemmän. Jäsenemme arvostavat toimiamme verkostojen luojana ja yhteistyön edistäjänä, ja siihen roolimme varmasti painottuu jatkossakin.

Kaikki sidosryhmämme odottavat keskusliitolta aktiivista roolia ja vahvaa osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä vaikuttamista päätöksentekoon ja lainsäädännön kehittämiseen. Kiinnostavaa – ja myös lupaavaa – on, että myös päättäjät toivovat meiltä päätöksentekoon vaikuttamista.

Tulevina vuosina sidosryhmät pitävät keskusliiton vaikuttamistyölle keskeisinä painopistealueina ehkäisevää lastensuojelutyötä ja lapsiperheköyhyyteen vaikuttamista. Edelleen tärkeinä pidetään myös lapsen oikeuksien toteutumisen edistämistä sekä lastensuojelun laadun parantamista.

Tähtäys kuntoon!

Meillä on jo siis olemassa kaikki hyvän vaikuttamistyön eväät: vahvaa asiantuntemusta, hyvää viestintää, omistautunut henkilökunta ja kova halu parantaa lasten asemaa ja hyvinvointia – sekä kaikkien eri osapuolten odotukset siitä, että annamme panoksemme yhteiskunnan kehitykselle.

Nyt uuden strategian kynnyksellä meidän on oltava rohkeita ja uskallettava tehdä valintoja, käyttää lasertähtäintä. Jos ammumme haulikolla sinne tänne, saamme myös varmasti aikaan vaikutuksia, mutta ovatko ne niitä, joita kaikkein eniten tarvitaan? Meillä – kuten monella muullakin järjestöllä – on haasteena se, että toimintaympäristössä on niin paljon tärkeää tehtävää, ja haluaisimme osallistua siihen kaikkeen, ja vieläpä tehdä kaiken hyvin ja huolella. Selkeällä suunnalla, hyvällä tähtäämisellä ja priorisoinnilla vaikutamme kuitenkin voimakkaimmin juuri niissä asioissa, joissa juuri nyt kuuluukin vaikuttaa.

Meidän on myös uskallettava rohkeasti osallistua julkiseen keskusteluun ja etsiä uusia vuorovaikutuksen tapoja. Näinä vihapuheen päivinä arvopohjaiseen keskusteluun osallistuminen tuntuu joskus vaikealta ja turhauttavaltakin, mutta vain dialogi vie yhteiskuntaa eteenpäin, pois vastakkainasetteluista. Joskus meidän on uskallettava myös ärsyttää ja ottaa voimakkaasti kantaa. Lasten takia.

Nyt me – keskusliiton hallitus ja henkilökunta – lähdemme yhdessä rakentamaan tiivistä ja hyvin visualisoitua uutta strategiaa, joka osoittaa selkeällä tavalla oikeaan suuntaan. Kiitos kaikille teille, jotka sidosryhmäselvityksen sekä lasten ja nuorten kyselyn kautta autoitte tuon suunnan löytämisessä!

Lastensuojelun Keskusliiton sidosryhmäselvitykseen (tiivistelmä liitteenä) vastasi 307 keskusliiton toimintakenttään perehtynyttä vastaajaa muun muassa järjestöistä, valtion- ja kunnanhallinnosta, tieteen ja tutkimuksen piiristä sekä tiedotusvälineistä. Lasten ja nuorten kyselyyn puolestaan vastasi lähes 4600 10-17-vuotiasta lasta ja nuorta.

Juuli Hurskainen

Viestintäpäällikkö

Juuli toimii viestintäpäällikkönä ja vastaa Perheystävällinen työpaikka -hankkeen toteutuksesta keskusliitossa. Hän on onnellinen sekä työstään että perheestään ja hänellä on lukulistallaan Ruuhkavuosien ratkomisopas.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *