Siirry sisältöön

Auttamisjärjestelmää kehitettävä ihmiskaupan lapsiuhrien näkökulmasta

Lakimuutosten vaikutuksia arvioitaessa ja kansallista tunnistamis- ja ohjausjärjestelmää laadittaessa on kiinnitettävä huomiota sekä varsinaisten lapsiuhrien että välillisten uhrien, eli aikuisten ihmiskaupan uhrien lasten asemaan. Sosiaali- ja terveysministeriön tulee ohjeistaa kuntien lastensuojelun ja auttamisjärjestelmän yhteistyön kehittämistä ja turvapaikanhakijoiden joukosta on löydettävä tehokkaasti mahdolliset ihmiskaupan uhrit.

Kun lainsäädäntöä auttamisjärjestelmästä laadittiin, jäivät lapsiuhrien asiat vähäiselle huomiolle. Tämän voidaan katsoa johtuvan siitä, että lapsiuhreja on ollut auttamisjärjestelmässä hyvin vähän. Riippumatta siitä, johtuuko tämä todellisten uhrien vähäisestä määrästä vai siitä, että uhreja ei tunnisteta, on välttämätöntä kehittää valmiutta ajoissa, ettei jouduta harjoittelemaan lapsiuhrien kustannuksella.

Valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisessa toimintaohjelmassa 2016–2017 sitoudutaan siihen, että ihmiskaupan uhrien tunnistamista ja auttamista koskevassa kehitystyössä otetaan yhdeksi painopistealueeksi lapsen aseman, edun ja oikeuksien huomioiminen. Valtioneuvostossa on ryhdytty valmistelemaan myös kansallista tunnistamis- ja ohjausjärjestelmää ja on tärkeää, että tässä työssä tarkastellaan lapsiuhrien asemaa erikseen.

Hallintovaliokunta edellytti käsitellessään lakimuutosehdotuksia, että kunnille ja muille kentän toimijoille annetaan selkeät toimintaohjeet, jos palveluissa tulee esille ihmiskauppaepäily. Kuntaliitto onkin julkaissut hiljattain melko kattavan tietopaketin ihmiskaupasta. Sosiaali- ja terveysministeriöltä on kuitenkin odotettu jo pitkään ohjeita kunnille. Toivottavasti kansallisen tunnistamis- ja ohjausjärjestelmän kirjaamisen yhteydessä asia vihdoin etenee. Ohjausta tarvitaan myös palvelurakenteen uudistuksen edetessä.

Eurooppaan suuntautuva siirtolaisuus ja pakolaisuus luovat tarvetta tunnistamisen kehittämiseksi edelleen myös suomalaisen turvapaikanhakijoiden vastaanoton piirissä. Turvapaikanhakijamäärän vuoden 2015 lopulla tapahtunut voimakas kasvu tuli näkyviin myös Suomessa ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä, jossa suurin osa uusista asiakkaista 2016 ensimmäisellä puoliskolla oli turvapaikanhakijoita. Eurooppalainen turvapaikkakriisi toi ajankohtaiseksi myös asian, jota Suomessa on ennenkin pohdittu: alaikäisyksiköissä asuvien turvapaikanhakijalasten ja -nuorten mahdollisuudet saada riittävät ja kattavat palvelut. Tunnistamisen kehittäminen ei sekään paranna uhrien asemaa, jos heidät osataan poimia turvapaikanhakijoiden joukosta vain toiseen jäsenmaahan palauttamista varten ilman mitään turvatakeita.

Ehkä suurimmat haasteet ihmiskaupan uhrien auttamisessa liittyvätkin ulkomaalaislain soveltamiseen. Auttaminen on tiiviisti kytköksissä ihmiskaupparikosten tutkintaan, mikä puolestaan vaikuttaa olennaisesti uhrien mahdollisuuteen saada oleskelulupa. Tutkinta on erittäin vaikeata, ja johtaa harvoin syyllisten löytymiseen. Uhrille on mahdollista siitä huolimatta myöntää oleskelupa, mutta kansallisen ihmiskaupparaportoijan mukaan ulkomaalaislain soveltaminen tämän ihmisryhmän kohdalla on osin epäjohdonmukaista ja ennakoimatonta. Edelleen suuri haaste on se, että uhri ei ehkä edes uskalla hakeutua auttamisjärjestelmään, koska tästä seuraa väistämättä yhteydenotto ulkomaalaisviranomaisiin.

Ulkomaalaislain tiukka soveltaminen on erityisen ongelmallinen aikuisten uhrien lasten kannalta. Uhrien lapset on jo merkittävä ryhmä, sillä esimerkiksi tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla auttamisjärjestelmässä oli 61 asiakkaan alaikäistä lasta.

Lue lisää:

Lastensuojelun Keskusliiton lausunto ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää koskeneen lainsäädäntömuutoksen (389/2015, HE 266/2014) vaikutuksista sekä uhrien auttamisessa ja tunnistamisessa ilmenevistä mahdollisista puutteista