Siirry sisältöön

Lapset, nuoret ja perheet on huomioitava julkisessa taloudessa

Lakimerkki vaaka

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on pyytänyt lausuntoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021—2024. Lastensuojelun Keskusliitto toteaa antamassaan lausunnossa, että korona-ajan poikkeustilalla sekä siitä seuraavalla talouskriisillä on moniulotteisia vaikutuksia lasten, nuorten ja perheiden arkeen. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on keskeistä nostaa esille julkisen talouden suunnitelman käsittelyssä eduskunnassa. Tätä näkökulmaa ei keskusliiton mielestä ole huomioitu julkisen talouden suunnitelmassa juuri lainkaan.

Yhteiskunnalliset vaikutukset ulottuvat sekä palvelujärjestelmään että perheiden taloudelliseen toimeentuloon. On riskinä, että koronakriisin vaikutukset ulottuvat jopa vuosikymmenien päähän, mikäli lapsinäkökulma unohdetaan valtion talouden pitkän linjan suunnitelmasta ja tarvittavat toimenpiteet jäävät tekemättä.

Koronakriisin takia nyt tarvitaan erityisesti vaikuttavaa ja pitkäjänteistä lapsi- ja perhepolitiikkaa. Keskusliitto kannustaa lausunnossaan päättäjiä etenemään kansallisen lapsistrategian ja sen toimeenpano-ohjelman laatimisessa. Lapsibudjetoinnin edistäminen niin valtionhallinnon kuin kuntien tasolla avaa tien lasten, nuorten ja perheiden palvelujen vaikuttavuuden lisäämiseen pitkällä tähtäimellä. Lisäksi talouspäätösten lapsi- ja perhevaikutusten arviointi on nyt erityisen keskeistä. Etenkin mahdollisista talouden sopeutustoimista päätettäessä huolellinen lapsi- ja perhevaikutusten arviointi on välttämätöntä.

Lausunnossa pyydetään kiinnittämään huomiota perheiden toimeentuloon poikkeustilassa. Perheet tarvitsevat kriisitukea, jonka kohdistamisessa yksinkertaisinta on hyödyntää nykyistä etuusjärjestelmää, ensisijaisesti lapsilisää. Lapsilisän määräaikainen korottaminen korvaisi kriisiaikana menetettyjä tuloja sekä toimisi kotimaista taloutta elvyttävänä toimenpiteenä. Korotuksessa olisi huomioitava erikseen yksinhuoltajaperheet ja monilapsiset perheet sekä toimeentulotukea saavat lapsiperheet. Lapsiperheköyhyyden vähentäminen sosiaaliturvan uudistamisen yhteydessä olisi keskeinen tavoite pidempiaikaisessa, rakenteellisessa uudistuksessa.

Poikkeustilan jälkeisenä aikana on huolehdittava peruspalvelujen ja sosiaalihuollon kantokyvystä palveluntarpeen kasvaessa. Tarvitaan kansallista ohjausta ja merkittävää rahoitusta kunnille, jotta sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaisiin palveluihin investoidaan poikkeustilanteen jälkeen riittävästi. Lasten, perheiden ja nuorten tueksi tarvitaan laajaa palveluvalikoimaa: perhetyötä, nuorisotyötä, parisuhdetyötä, matalan kynnyksen mielenterveystyötä ja päihdehuollon palveluja sekä turvaa ja palveluita perhe- ja lähisuhdeväkivallan ja seksuaalisen kaltoinkohtelun uhreille. Lasten, nuorten ja perheiden peruspalvelut kuten neuvolat, varhaiskasvatus ja koulu ovat avainroolissa kriisin jälkihoidossa.

Sosiaalihuollon ja sosiaalipalvelujen merkitys on tunnistettu ihmisten selviytymisen kannalta oleelliseksi. Tämä tulee huomioida tulevassa sote-uudistuksessa ja tehdä aidosti sosiaali- ja terveyspalvelujen, eri tahojen osaamisen yhdistävä uudistus, ei vain terveyspalvelujen uudistus.

Keskusliitto kannattaa lausunnossaan myös maksuttoman toisen asteen toteuttamista pidennetyn oppivelvollisuuden kautta suunnitellussa aikataulussa koronakriisistä huolimatta. Toisen asteen koulutuksen maksuttomuus ennaltaehkäisee ylisukupolvista syrjäytymistä ja turvaa jokaiselle nuorelle tasavertaiset mahdollisuudet kouluttautua. Huomiota on lisäksi kiinnitettävä koulutuksen laatuun sekä riittäviin opiskelijahuollon palveluihin.

Lausunnossaan Lastensuojelun Keskusliitto painottaa lisäksi kuntatalouden kantokyvyn turvaamista. Julkisen talouden suunnitelmassa on huomioitu kunnille osoitetuista uusista tehtävistä koituvat lisäkustannukset, mutta koronakriisin taloudelliset vaikutukset sekä palvelutarpeen kasvu on toistaiseksi huomioimatta. On perusteltua lisätä kuntien peruspalvelujen valtionosuutta esitettyä enemmän.

Lausunnossaan keskusliitto huomioi myös ilman huoltajaa maahan tulleiden lasten jälkihuollon sekä edustajajärjestelmän puutteet. Ilman huoltajaa tulleiden jälkihuolto tulisi olla subjektiivinen oikeus nuorille, kuten se on lastensuojelulain mukaista jälkihuoltoa saavien nuorten kohdalla. Tuen saamisen ei pidä olla kiinni kuntien resursseista tarjota jälkihuollon palveluja.

Koronakriisin jälkeen on tarve entistä tarkemmin linjata ja priorisoida, miten lapsi- ja perhepalveluiden kehittämiseen ja Lapset ja perheet -muutosohjelman jatkoon varatut määrärahat kohdennetaan ja miten työ jatkuu tulevaisuuden sote-keskusten yhteydessä. Keskusliitto korostaa perhekeskustoiminnan sekä osaamis- ja tukikeskustoiminnan merkitystä tässä priorisoinnissa.

Veikkauksen pelituottojen pienentyminen on huomioitava ja valtion talousarviossa on turvattava kaikille Veikkauksen edunsaajille tasapuolisesti kompensaatio tuottojen pienenemistä valtion talousarvion kautta. Palveluja tuottaville järjestöille on suunnattava samanlainen merkittävä tukipaketti, jonka valtioneuvosto on suunnannut yrityksille. Eri toimijoiden yhdenvertaisen ja neutraalin kohtelun varmistaminen on perusteltua, jottei valtiontuki aiheuta kilpailuhaittaa.

Lue koko lausunto pdf-tiedostosta: Lastensuojelun Keskusliiton lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021—2024