Lapsivaikutusten arviointi järjestelmälliseksi

Lapsivaikutusten ja muu ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi jää edelleen puheen tasolle, ellei hallinnon toimintakulttuuri muutu.

Vaikutusten monipuolinen ennakkoarviointi kuuluu hyvään julkisen hallinnon päätöksentekoon. Ilman laadukasta vaikutusten arviointia ei voida puhua tietoon perustuvasta päätöksenteosta. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi jää kuitenkin hyvin usein vähälle huomiolle päätösten valmistelussa. Lapsivaikutusten arviointi on osa ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia.

Lapsivaikutusten arvioinnin erityispiirteenä on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa edellytetty lapsen edun ensisijaisuuden periaate. Lasten edut eivät ole mielipidekysymyksiä vaan ne on selvitettävä lapsivaikutusten arvioinnilla.

Lapsivaikutusten arvioinnin lisääminen on ollut kirjattuna jo useamman hallituksen ohjelmaan. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön Itlan kesäkuun alussa julkaisema selvitys kuitenkin osoittaa, ettei lapsivaikutuksia arvioida systemaattisesti hallituksen esityksissä. Niissäkin tapauksissa, joissa arviointia on tehty, se on yleensä jäänyt kapeaksi tai pintapuoliseksi. Lisäksi tunnistettuja vaikutuksia saatetaan jättää huomiotta. Näin tapahtui muun muassa varhaiskasvatus- ja koulutusleikkauksista päätettäessä.

On hienoa, että uudessa hallitusohjelmassa sitoudutaan arvioimaan päätösten lapsivaikutuksia. On kuitenkin varmistettava, ettei hallitusohjelman lupaus jää tälläkin kertaa toteutumatta. Lapsivaikutusten arviointi on sisällytettävä lainsäädännön ja budjetin valmistelun ohjeistuksiin ja koulutuksiin, ja ministeriöiden johdon on sitouduttava arviointien toteuttamiseen. Vaikka kunnissa lapsivaikutusten arviointi on edennyt valtiota paremmin, myös ne tarvitsevat koulutusta ja tukea lapsivaikutusten arviointiin. Tämä koskee myös tulevia maakuntia.

Hallinnossa tarvitaan tahtotilaa vaikutusten arviointeihin sitoutumiseen ja arvioinnin kehittämiseen. Ilman toimintakulttuurin muutosta lapsivaikutusten ja muu ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi jää edelleen retoriikan tasolle.

Lasten ja nuorten kuuleminen on tärkeä osa lapsivaikutusten arviointia. Hallinnossa on kehitettävä yhteistyötä muun muassa koulujen ja päiväkotien kanssa lasten ja nuorten osallisuuden varmistamiseksi.

Esa Iivonen, johtava asiantuntija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto
Viivi Tikanmäki, asiantuntija, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö