Siirry sisältöön

Lasten yhdenvertaisten palveluiden ja koulutuksen turvaamisessa edelleen parantamisen varaa

Lastensuojelun Keskusliitto on antanut lausuntonsa ulkoministeriölle liittyen YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen (TSS-sopimus)Suomen on määrä antaa seitsemäs määräaikaisraportti huhtikuussa 2020 sopimuksen noudattamista valvovalle komitealle. Kyseessä on uusi tapa raportoida, ns. yksinkertaistettu raportointimenettely, missä valtio vastaa komitean sille esittämiin kysymyksiin. Vastaukset muodostavat raportin. Keskusliitto oli mukana, kun järjestöt toimittivat näkemyksiään TSS-komitealle tammikuussa 2019, ja varsin monet järjestöjen esille nostamista asioista ovatkin päätyneet komitean kysymyslistalle.  

Lastensuojelun Keskusliitto keskittyy lausunnossaan viiteen kysymykseen ja tuo esille niihin liittyviä huolenaiheita ennen kaikkea lasten ja lapsiperheiden näkökulmasta 

Lapsiperheköyhyys on kasvussa, eivätkä Rinteen hallituksen talousarvioehdotuksen mukaiset lapsilisien ja perusturvaetuuksiin esitetyt korotukset riitä kompensoimaan edellisen hallituksen tekemiä leikkauksia. (Komitean kysymykset 5 ja 22.) 

Lastensuojelun kehittäminen ei ole tuottanut tulosta: korjaavien palveluiden tarve on ennallaan ja kiireellisten sijoitusten määrä jopa kasvanut. Laadukas lastensuojelu edellyttää vahvempaa valtakunnallista ohjausta ja valvontaa sekä tutkimustiedon lisäämistä. (Komitean kysymys 21.) 

Paperittomilla on oikeus vain kiireelliseen hoitoon. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat epätietoisia siitä, mitä hoitoa tämä tarkkaan ottaen tarkoittaa. Muutama kunta on päättänyt antaa laajemmat terveyspalvelut lapsille ja raskaana oleville. Nämä palvelut tulisi turvata lailla. Turvapaikanhakijalasten oikeus palveluihin ei myöskään ole ongelmatonta – kuntien kesken esiintyy eroja siinä, mitä palveluja lapsille annetaan. Esim. lastensuojelupalvelujen saamisessa on epäselvyyttä. (Komitean kysymys 25.)

Varhaiskasvatukseen osallistumisaste vaihtelee sosioekonomisen aseman mukaan. Lainsäädäntö ei anna riittäviä reunaehtoja kuntakohtaisten erojen hävittämiseen. Esiopetuksen laatu vaihtelee, mikä tarkoittaa usein ylisuuria lapsiryhmiä ja vaihtuvaa henkilöstöä, josta kärsivät etenkin haavoittuvimmassa asemassa olevat lapset, ja joihin myös yleisesti varhaiskasvatuksen säästöt ovat kohdentuneet. Myös oikeudessa yhdenvertaiseen koulutukseen on edelleen haasteita niin maahanmuuttajien, romanien, vammaisten lasten kuin sijaishuollossa olevien lastenkin osalta.  (Komitean kysymys 27.)

Lue koko Lastensuojelun Keskusliiton lausunto ulkoministeriölle koskien TSS-sopimuksen Suomen 7. määräaikaisraporttia (pdf)>>