Siirry sisältöön

Lastensuojelun Keskusliiton lausunto kansallisen lapsipolitiikan tilasta

Kuluneella hallituskaudella lapsi- ja perhepolitiikkaa sekä lasten arkeen ja oikeuksiin vahvasti nivoutuvaa koulutuspolitiikkaa ovat leimanneet heti kauden alussa linjatut mittavat leikkaukset sekä asiakasmaksujen ja verojen korotukset. Nämä ovat vaikuttaneet lasten ja nuorten arkeen niin heikentyneiden palvelujen kuin perheiden taloudellisen tilanteen kiristymisen kautta. Myönteistä on, että tämän politiikan seurauksena koko poliittinen kenttä on ymmärtänyt kansallisen lapsistrategian välttämättömyyden.

Lapsiasiavaltuutettu on pyytänyt lausuntoa päättymässä olevan hallituskauden vaikutuksista lasten hyvinvointiin ja oikeuksiin sekä kansallisen lapsipolitiikan tilasta. Leikkausten ja heikennysten jälkeen tehdyt yksittäiset korjaustoimet ovat kaikki olleet tervetulleita, mutta antavat lapsipolitiikasta tempoilevan ja sirpaleisen kuvan. Kokonaisuus ja tavoitteellisuus ovat näyttäneet olevan hukassa.

Lastensuojelun Keskusliiton lausunnossa käsiteltävät osa-alueet:

• Materiaalinen elintaso
• Koulu ja oppiminen
• Kasvuympäristön turvallisuus
• Terveys ja hyvinvointi
• Perhe, vapaa-aika ja osallisuus
• Yhteiskunnan tarjoama tuki ja suojelu

Materiaalinen elintaso

Perheiden köyhyys on suurimpia lasten eriarvoisuuden aiheuttajia. Jokaisella lapsella on oikeus riittävään elintasoon ja hyvään lapsuuteen. Päättäjillä on velvollisuus edesauttaa tämän oikeuden toteutumista. Universaalit lasten ja perheiden palvelut ovat keskeisiä eriarvoisuuden vähentämisessä. Erityisesti laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus tukevat lasten yhdenvertaisuutta sekä torjuvat syrjäytymisen ylisukupolvista periytyvyyttä.

Lastensuojelun Keskusliitto pitää tärkeänä, että LAPEmuutosohjelman kautta luotujen hyvien käytäntöjen saattaminen valtakunnallisiksi toimintatavoiksi turvataan ja palvelujen painopistettä käännetään tavoitteellisesti kohti ennaltaehkäiseviä palveluja.

Valtiontalouden leikkaukset ovat kuluneella hallituskaudella osuneet raskaalla tavalla koko koulutuspolkuun. Leikkaustoimissa on ollut myös epäjohdonmukaista ja tempoilevaa päätöksentekoa. Lastensuojelun Keskusliitto pitää varhaiskasvatuksen laatuun ja saatavuuteen kohdistuneita leikkaustoimia vahingollisina.  Nämä toimet heikentävät lasten hyvinvointia, lisäävät eriarvoisuutta, vähentävät varhaiskasvatuksen ammattilaisten mahdollisuuksia antaa jokaiselle lapselle hänen tarvitsemaansa kasvatuksellista tukea sekä vaikeuttavat lasiperheiden arjen sujuvuutta. Pidämme keskeisenä, että varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmä ja varhaiskasvatustoiminnan kehittäminen perustuu pitkäjänteiseen varhaiskasvatuspolitiikkaan niin valtakunnan kuin kuntien tasoilla.

HYVÄÄ KEHITYSTÄ
On syytä mainita joitakin hallituksen toimia, jotka helpottavat vähävaraisten lapsiperheiden tilannetta. Lastensuojelun Keskusliitto haluaa onnistuneina nostaa esiin hallituksen päätökset 1) korottaa minimivanhempainpäiväraha työmarkkinatuen tasolle, 2) alentaa varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja pieni- ja keskituloisilta sekä sisaruksen osalta, 3) lisätä opintorahaan 75 euron kuukausittainen huoltajakorotus sekä 4) korottaa äitiysavustusta 140 eurosta 170 euroon.

Koulu ja oppiminen

Lastensuojelun Keskusliitto esittää huolensa siitä, että lasten oikeus saada tarvitsemaansa tukea perusopetuksessa ei toteudu yhdenvertaisesti. Kasvaneet luokkakoot vaikeuttavat ammattitaitoisten opettajien mahdollisuuksia antaa lapsille oppimiseen riittävää tukea sekä havaita lapsen vahvempi tuen tarve. Kunnilla ei aina ole riittävästi resursseja yksilöllistä tukea tarvitsevien lasten opetuksellisen ja oppilashuollollisen tuen järjestämiseen.

Kasvympäristön turvallisuus

Lasten ja nuorten kasvuympäristön turvallisuuteen kohdistuvia riskejä eniten lisännyt hallituksen päätös on alkoholilain kokonaisuudistus ja siihen sisältyneet alkoholin saatavuutta helpottaneet lakimuutokset. Joka kymmenes suomalaislapsi asuu perheessä, jossa vanhempien päihteiden käyttö aiheuttaa lapsille akuutteja tai pysyviä haittoja. Alkoholin kokonaiskulutuksen kasvun vaikutukset lapsille ja lapsiperheille ovat ehdottoman kielteiset.

Kiusaamisen ja syrjinnän torjumiseksi toteutetuista toimista huolimatta syrjintäkokemukset ovat tutkimusten mukaan edelleen varsin yleisiä lasten ja nuorten arjessa. Jopa 7,3 prosenttia perusopetuksen 4. ja 5. luokkalaisista on kokenut kiusaamista vähintään kerran viikossa ja yli kolmasosa on kokenut kiusaamista lukuvuoden aikana. (Kouluterveyskysely 2017, THL).

Terveys ja hyvinvointi

Sosiaalitukien ja perhe-etuuksien leikkausten sekä soteasiakasmaksujen korotusten kokonaisuus on merkittävä. Lapsiperheiden sairaskuluille olisi tärkeää saada yksi yhtenäinen maksukatto, jotta kulujen kokonaisuus ei muodostu kohtuuttomaksi.

Perhe, vapaa-aika ja osallisuus

Hallitus ei ole onnistunut uudistamaan suomalaista perhevapaamallia eikä ole aikeissa toteuttaa uudistusta kautensa aikana. Suomi tarvitsee joustavamman, työn ja perheen yhdistämistä helpottavan, lasten ja perheiden näkökulmasta arjen sujuvuutta lisäävän perhevapaauudistuksen. Suomen nykyinen perhevapaamalli on Pohjoismaiden jäykin ja korvaustasoltaan alhaisin. Perhevapaauudistusta tarvitaan helpottamaan työn ja perheen yhdistämistä ja edistämään tasavertaista vanhemmuutta.  Perheiden hyvinvointia, syntyvyyttä ja työllisyyttä tukeva perhevapaajärjestelmä voidaan nähdä myös investointina, joka hyödyttää koko yhteiskuntaa.

Esitys uudeksi lapsenhuoltolaiksi vahvistaisi LSKL:n näkemyksen mukaan lapsen oikeuksia ja asemaa perheympäristössä. Lakiesityksessä on uusia säännöksiä muun muassa huoltajien velvollisuudesta suojella lasta väkivallalta, vaalia lapselle läheisiä ihmissuhteita ja myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen. Uusia säännöksiä on tulossa muun muassa eroperheiden lasten vuoroasumiseen sekä lapsen oikeuteen tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä.

Perheenyhdistäminen on muodostunut erittäin haastavaksi kansainvälistä suojelua saaneiden kohdalla. Suomen lähetystöverkoston harventamisen vuoksi jo hakemuksen jättäminen on hankalaa, ja lisäksi päätös on usein kielteinen. Lapsen oikeus elää perheessä on perustavaa laatua oleva oikeus.

Yhteiskunnan tarjoama tuki ja suojelu

Sijaishuollon kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Yksityisten lastensuojelupalvelujen kasvanut määrä edellyttää ripeitä toimia selkeiden laatukriteerien laatimiselle. Sijaishuollon kenttä on pirstaleinen, eikä Suomessa ei ole saatavilla keskitetysti perustietoa sijaishuoltopaikoista, niiden toiminnasta tai toiminnan laadusta.

Lastensuojelun vaikeutunut tilanne

Lastensuojelun Keskusliitto kantaa huolta lastensuojelun resursseista. Keskusliitto on tehnyt yhdessä Talentian kanssa kevään 2018 aikana lastensuojelun tilannetta kartoittavan selvityksen, jonka loppuraportti julkaistaan elokuun 2018 lopulla. Kyselyn vastaajina oli lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia ja perhetyöntekijöitä

Kyselyn mukaan työpaineita ja riittämättömyyden tunnetta paljon tai erittäin paljon työssään koki noin 80 % vastanneista. Sopiva asiakasmäärä sosiaalityöntekijöiden mukaan olisi 21–30 lasta sosiaalityöntekijää kohden. Ratkaisuna työpaineisiin ja riittämättömyyden tunteisiin nähtiin paitsi resursointi, myös hyvin organisoitu työ, työn rajaaminen ja työparityöskentely. Kyselyn tulokset on saatettu myös hallitusryhmien tietoon, mutta hallitus on päättänyt olla rajaamatta lastensuojelun asiakasmääriä sitovasti.

Lapset maahanmuuttajina ja turvapaikanhakijoina

Hallituskauden alussa saapui aiempiin vuosiin verrattuna suuri määrä yksintulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita. Se aiheutti haasteita palvelujärjestelmälle, muun muassa riittävän kokeneiden edustajien osalta. Turvapaikkapäätösten laatuun on myös kiinnitettävä edelleen huomiota.

Koko lausunto (pdf)>>