Siirry sisältöön

Mielenterveysstrategiassa huomioitava eri lapsiryhmät ja kaikki lasten ja perheiden palvelut

Lastensuojelun Keskusliitto antoi sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon mielenterveysstrategian luonnoksesta. Mielenterveysstrategia ohjaa mielenterveystyötä vuosina 2020-2030.

Lapsenoikeusnäkökulmasta keskeistä on, että kaikissa lasten ja nuorten elämään vaikuttavissa päätöksissä ja toimenpiteissä huomioidaan lapsen etu. Lapsen edun periaatteen tulee siten olla läpileikkaavasti läsnä mielenterveyttä edistävässä työssä.

Lastensuojelun Keskusliitto kiittää mielenterveysstrategian valmistelua siitä, että lapset ja nuoret on luonnoksessa huomioitu sekä omana ryhmänään että osana perhettä. Jotta lapsinäkökulma pysyy vahvasti mukana niin toimenpiteiden kohdentamisessa kuin määrärahojen osoittamisessa, keskusliitto katsoo, että näitä ratkaisuja valmisteltaessa on tehtävä lapsivaikutusten arviointi.

Lapsia koskevia kansallisia strategioita ja suunnitelmia laadittaessa on huomioitava syrjimättömyys. Tämä edellyttää, että tunnistetaan lapsiryhmät, joiden oikeuksien toteutuminen vaatii erityisiä toimenpiteitä. Lastensuojelun Keskusliitto pitää tärkeänä, että strategian viimeistelyssä ja toimeenpanossa hyödynnetään lapsiryhmäkohtaista tutkimustietoa mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä (esim. Kouluterveyskysely).

Turvapaikanhakijalapset on syytä tunnistaa erityisen haavoittuvassa asemassa oleviksi, sillä turvapaikanhakijoina tulleilla lapsilla on kohonnut riski psyykkiselle pahoinvoinnille. Lisäksi, vaikka lapset eivät olisi traumatisoituneita tullessaan maahan, he voivat altistua hyvinvoinnin riskeille myös psyykkisistä oireista kärsivien vanhempien kautta.

Lastensuojelun Keskusliitto esittää huolensa lastensuojelun näkymättömyydestä strategiassa ja esittää, että lastensuojelun ammattilaisten osaamista hyödynnetään strategian jatkovalmistelussa. Kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla riski sairastua psyykkisesti on korkeampi kuin vanhempansa kanssa asuvilla ikätovereilla ja lisäksi sijoitettujen lasten vanhemmilla on niin ikään havaittu olevan muita vanhempia enemmän esimerkiksi toimeentuloon ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyviä kuormittavia tekijöitä.

Moni strategian toimenpide liittyy palvelujen saatavuuden tai saavutettavuuden vahvistamiseen, tai vaatii muutoin lisämäärärahoja. Tavoitteiden saavuttaminen on siten monelta osin riippuvainen strategian toteutukseen osoitettavista määrärahoista ja priorisoinnista. Lastensuojelun Keskusliitto katsoo siksi, että vaikuttavuuden ja strategian ohjaavuuden varmistamiseksi on syytä kirkastaa strategiset tavoitteet ja tarkentaa painopisteitä.

Lue koko lausunto pdf-muodossa: lausunto mielenterveysstrategian luonnoksesta>>