Siirry sisältöön

Perus- ja ihmisoikeudet tulisi nostaa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ammatillisten tutkinnon osien perusteisiin

Lastensuojelun Keskusliitto on antanut lausunnon Opetushallitukselle sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ammatillisten tutkinnon osien perusteiden luonnoksesta. Keskusliitto on tarkastellut luonnosta erityisesti lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta.

Lastensuojelun Keskusliitto kiittää Opetushallitusta mahdollisuudesta lausua sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ammatillisten tutkinnon osien perusteiden luonnoksesta.

Lausuntoa pyydetään erityisesti tutkinnon perusteiden työelämälähtöisyydestä, tutkinnon osista, niiden nimistä ja osaamisaloista ja tutkinnon muodostumisesta sekä tutkinnossa vaadittavasta ammattitaidosta, osaamisen arvioinnista ja ammattitaidon osoittamisesta. Näiden osalta keskusliitto tarkastelee lausunnossaan perusteluonnosta erityisesti lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta[1].

Lastensuojelun Keskusliiton keskeiset ehdotukset ja näkökulmat:

  • Lastensuojelun Keskusliitto esittää, että perus- ja ihmisoikeusnäkökulma nostetaan esiin perusteissa niiden keskeisenä viitekehyksenä.
  • Läpi perusteiden tulee välittyä nykyistä selkeämmin lasten ja perheiden moninaisuus sekä erilaisten ja erityisten lasten ja perheiden kohtaaminen ja tukeminen eri elämäntilanteissa.
  • Koulutuksen laajuus tuottaa hyvin monialaista osaamista, mutta samalla herää kysymys siitä, tarjoaako koulutus riittävän syvällistä osaamista lähihoitajan eri tehtäviin. Myös koulutussisällöt ja niiden tavoitteet ovat paikoitellen hyvin laajat suhteessa opintopisteisiin. Tutkinnon laaja-alaisuus ja siitä seuraava tavoitteiden väljyys asettaa suuret vaatimukset niin arvioijan tutkintoon liittyvälle ammattitaidolle kuin arviointiin ja tutkinnon perusteisiin perehtyneisyyteen. Tämä voi olla pulma arvioinnin yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
  • Lastensuojelun Keskusliitto esittää, että lastensuojelusta ja sen keskeisistä periaatteista muodostetaan oma valinnainen tutkinnon osa.

Perus- ja ihmisoikeudet perusteiden keskeiseksi viitekehykseksi

Lausuntokierroksella oleva sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ammatillisten tutkinnon osien perusteiden luonnos on kokonaisuudessaan hyvin kattava ja monipuolinen asiakirja, jossa korostetaan vahvasti muun muassa opiskelijan kykyä työskennellä kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan säädösten, määräysten, toimintaperiaatteiden, arvojen ja ammattieettisten ohjeiden mukaan. Keskusliitto esittää, että perus- ja ihmisoikeudet nostetaan perusteisiin mukaan niiden keskeisenä viitekehyksenä. Muun muassa lapsen oikeuksien sopimukseen sisältyy velvoite (42 artikla) sopimusta koskevaan tiedottamiseen. Kaikkien lasten kanssa työskentelevien tulee tuntea lapsen oikeuksien sopimuksen sisältö ja velvoitteet, jotta lapsen oikeudet voivat toteutua riittävällä tavalla. On tärkeää, että ihmisoikeuskasvatukseen ja -koulutukseen kiinnitetään huomiota kaikilla koulutussektoreilla[2].

Lisäksi keskusliitto pitää tärkeänä, että läpi perusteiden, kuten myös kaikille opiskelijoille pakollisissa osioissa, välittyisi nykyistä selkeämmin lasten ja perheiden moninaisuus sekä erilaisten ja erityisten lasten ja perheiden kohtaaminen ja tukeminen erilaisissa elämäntilanteissa. Lähtökohtana tulee olla ajatus siitä, että jokainen lapsi, myös erityinen, on ensisijaisesti lapsi. Nyt lausuttavana olevassa perusteluonnoksessa esimerkiksi pitkäaikaissairaat tai vammaiset lapset ja nuoret on mainittu vain omissa osioissaan. Keskusliitto pitää keskeisenä, että kaikilla ko. tutkinnon suorittavilla on valmistuessaan tietty ymmärrys ja perustaidot myös vammaisten tai pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten kohtaamisesta ja heidän kanssaan työskentelystä[3]. Tätä voitaisiin tukea muun muassa siten, että kaikilla opiskelijoilla jotka suuntautuvat työskentelemään lasten parissa, olisi yksi harjoittelu, jossa he toimivat erityistä tukea tarvitsevien, kuten pitkäaikaissairaiden tai vammaisten lasten kanssa.

Tutkinnon laaja-alaisuus

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto on hyvin laaja koulutus ja siitä valmistuvat toimivat hyvin monenlaisissa sosiaali- ja terveysalan tehtävissä. Lähtökohtaisesti voidaankin pitää hyvänä, että myös koulutus tuottaa laaja-alaista osaamista. Toisaalta esille nousee kysymys siitä, tarjoaako koulutus riittävän syvällistä osaamista lähihoitajan eri tehtäviin. Osaamisalojen kukin pakollinen tutkinnon osa sisältää suuren joukon ammattitaitovaatimuksia, joista kullakin on vaihteleva määrä arviointitavoitteita. Tavoitteet ovat paikoitellen hyvin vaativat ja laajat suhteessa kokonaisuuksien opintopisteisiin. Sisältöjen ja tavoitteiden runsauden vuoksi vaarana on, että opiskelijan taidot ja osaaminen eri alueilla jäävät kapeiksi.

Tutkintoon sisältyy myös suhteellisen laajat mahdollisuudet valinnaiseen 15 opintopisteen tutkinnon osaan. Tietty joustavuus ja valinnaisuus opinnoissa on hyvä asia, mutta samalla on keskeistä, että opiskelijalle tarjotaan tarvittaessa riittävästi tukea, jotta hän voi tehdä tulevissa työtehtävissä tarvittavaan osaamiseen perustuvia valintoja. Ohjauksen riittävät resurssit tulee varmistaa myös ammatillista koulutusta uudistettaessa.

Tutkinnon laaja-alaisuuteen liittyy myös asiakaskunnan moninaisuus. Muun muassa osaamisalasta riippuen perusteissa käytetty käsite asiakas voi viitata hyvin erilaisiin asiakkaisiin. Esimerkiksi lapsia tai nuoria voisi olla hyvä tarkastella omana asiakasryhmänään muun muassa osallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Myös mielenterveys- ja päihdetyön osaamisalaan liittyvässä osiossa voisi olla paikallaan huomioida alaikäiset erillisenä ryhmänään. Toisaalta esimerkiksi varhaiskasvatuksen puolella asiakas ei ole vain yksittäinen lapsi vaan myös lapsiryhmä kokonaisuutena.

Työpaikoille suuri vastuu arvioinnin toteuttamisesta

Tutkinnon laaja-alaisuus haastaa myös perusteiden ammattitaitovaatimusten arvioinnin. Erityisesti kaikille pakollisten tutkinnon osien arviointitavoitteet on väistämättä jouduttu tekemään hyvin laajoiksi, jotta ne kattavat moninaiset tehtävät. Tavoitteiden väljyys asettaa suuret vaatimukset niin arvioijan tutkintoon liittyvälle ammattitaidolle kuin arviointiin ja tutkinnon perusteisiin perehtyneisyyteen. Arvioinnin yhdenvertaisuus on keskeinen periaate opiskelijoiden näkökulmasta. Lisäksi uudistusten yhteydessä on pidettävä huolta, että myös opiskelijoiden ohjaukseen työpaikoilla on riittävästi aikaa ja resursseja.

On selvää, että ammatillisen koulutuksen perustutkinnon tulee tuottaa laaja-alaisen alalle sijoittumisen perusosaamisen. Samalla on tärkeä muistaa, että valmistunut lähihoitaja on vastuussa asiakkaan terveydestä ja turvallisuudesta. Tehtävärakenteiden kautta tulee ratkaista, millaisissa toimissa esitetyt koulutussisällöt antavat valmiuksia toimia itsenäisesti asiakastyössä ja missä määrin oppisisällöt kiinnittyvät neuvonta- ja ohjaustehtävään.

Osaamisen arvioinnin osalta keskusliitto kiinnittää huomiota myös arviointiasteikkoon. Esimerkiksi osiossa Itsensä huolehtimisen taitojen vahvistaminen todetaan, että kiitettävällä tasolla opiskelija ”ohjaa lasta ja nuorta vahvistamaan turvataitojaan ja toimimaan turvallisesti vaikeissa tilanteissa, huomioiden sensitiivisesti lapsen tai nuoren kokemukset”. Keskusliiton näkemyksen mukaan opiskelijoilta tulee jo lähtökohtaisesti edellyttää toimintaa niin, että he huomioivat lasten ja nuorten kokemukset sensitiivisesti. Tämä on keskeinen periaate myös lapsen oikeuksien näkökulmasta. Sama kysymys tulee esille osiossa Mielenterveys- ja päihdetyössä työskenteleminen, jossa todetaan, että kiitettävällä tasolla opiskelija ”tietää mielenterveys- ja päihdetyön erityispiirteitä itsemääräämisoikeuden, tahdosta riippumattoman hoidon ja lastensuojelun näkökulmasta ja toimii niiden mukaisesti”.  Näiden periaatteiden mukainen toiminta tulee olla kaiken toiminnan lähtökohtana.  Lastensuojelun Keskusliitto esittääkin, että perusteet ja arviointiasteikko kokonaisuudessaan käytäisiin vielä läpi lapsen oikeuksien näkökulmasta.

Lisäksi keskusliitto esittää, että koska asiakkaan perus- ja ihmisoikeuksien ml. itsemääräämisoikeuden rajoittamiseen liittyvien kysymykset ovat niin keskeinen asia, tulisi siihen liittyvien periaatteiden nostamista kokonaan erilliseksi kohdakseen harkita.

Lastensuojelun ja sen keskeisten periaatteiden riittävä osaaminen

Lastensuojelun Keskusliitto pitää hyvänä, että Lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisalan sisältöjä on kehitetty huomioimalla uudistuneet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, joskin myös näiden osioiden tavoitteet ovat paikoitellen hyvin laajat suhteessa niiden laajuuteen opintopisteinä. Toisaalta lapsiryhmän ohjaustaitojen, jotka ovat keskeinen osa lastenhoitajan työnkuvaa, osuus perusteluonnoksessa on varsin vähäinen. Myös lasten välisen vuorovaikutuksen tukemisen ja kiusaamisen ehkäisyn tulee olla kiusaamiseen puuttumisen ohella työn keskeinen lähtökohta. Monet valinnaiseen osioon Lapsen ja nuoren mielenterveystaitojen tukeminen kuuluvat sisällöt, liittyen muun muassa tunne- ja sosiaalisten taitojen tukemiseen ja ohjaamiseen, ovat niin keskeisiä, että soisi niiden kuuluvan nykyistä laajemmin kaikille ko. osaamisalan opiskelijoille kuuluviin sisältöihin.

Lastensuojeluun ja sen keskeisiin periaatteisiin liittyviä tavoitteita on sijoiteltu perusteisiin sen eri osioihin ja yksittäisiin tavoitteisiin. On hyvä, että lastensuojelun keskeiset periaatteet tulevat opiskelijoille tutuiksi, mutta vaarana on, että niistä ei nyt muodostu opiskelijoille kattavaa ja johdonmukaista kuvaa[4]. Lastensuojelun Keskusliitto esittää, että lastensuojelusta ja sen keskeisistä periaatteista muodostettaisiin oma valinnainen tutkinnon osa. Tämä palvelisi niin lastensuojelun yksilöissä työskenteleviä lähihoitajia, kuin varhaiskasvatuksessa ja muissa peruspalveluissa työskenteleviä. Myös käynnissä oleva lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma korostaa ja pyrkii osaltaan vahvistamaan peruspalvelujen roolia lasten ja lapsiperheiden tukijana.

Oikeusturvakeinot

Lisäksi Lastensuojelun Keskusliitto kiinnittää huomiota siihen, että mielenterveys- ja päihdetyön osaamisalan tavoitteissa ei mainita sitä, miten opiskelijat voivat konkreettisesti ohjata asiakkaita oikeusturvakeinojen käyttöön. Tätä voisi täsmentää esimerkiksi kohdassa, jossa todetaan, että asiakkaan tietoisuutta oikeuksistaan pyritään lisäämään.  Toisaalta perusteluonnoksessa ei myöskään mainita opiskelijan tietoisuutta siitä, miten toimia mahdollisissa epäkohtatilanteissa.

…………………

[1] Osaamisaloista tarkastelu kohdentuu erityisesti lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisalaan, mielenterveys- ja päihdetyön osaamisalaan sekä vammaistyön osaamisalaan liittyviin kysymyksiin.
[2] Ihmisoikeuskeskus toteutti vuoden 2013 aikana selvityksen ihmisoikeuskasvatuksen ja -koulutuksen toteutumisesta Suomen koulutusjärjestelmässä. Selvitys sisältää katsauksen ja käytännön toimenpide-ehdotuksia ihmisoikeuskasvatukseen ja -koulutukseen kaikilla koulutussektoreilla, varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin sekä viranhaltijoiden täydennyskoulutukseen http://www.ihmisoikeuskeskus.fi/mita-teemme/ihmisoikeuskasvatus-ja-koulutus/ ; ihmisoikeuskasvatus ja -koulutus Suomessa (2014) Ihmisoikeuskeskus http://ihmisoikeuskeskus-fi-bin.directo.fi/@Bin/004558539151cfc1200b6a0600e6d017/1503557416/application/pdf/459978/IOK-Ihmisoikeuskasvatus_ja_koulutus_Suomessa_koko_raportti_0104.pdf
[3] Huomiota tulee kiinnittää myös erilaisten kommunikaatiovälineiden opetukseen.
[4] Myös lastensuojeluun liittyvien tavoitteiden muotoiluun on syytä kiinnittää vielä huomioita. Muun muassa osion haastavassa elämäntilanteessa ja kriisissä ohjaaminen tavoitteissa todetaan, että ”opiskelija tekee lastensuojelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisen ilmoituksen”. Tilannetta paremmin kuvaava muotoilu olisi, että opiskelija tietää kuinka lastensuojelulain ja sosiaalihuoltolain mukainen ilmoitus tarvittaessa tehdään.