Siirry sisältöön

Työntekijöiden työkuorman vähentäminen kiireellisin muutostarve lastensuojelussa

Lastensuojelun Keskusliitto on antanut lausunnon valtion talousarviosta vuodelle 2019. Eduskunnan kunta- ja terveysjaosto pyysi Keskusliittoa paikantamaan lastensuojelun ajankohtaisia haasteita resurssien näkökulmasta.

Lastensuojelun ja ajankohtaisten haasteiden näkökulmasta Lastensuojelun Keskusliitto haluaa nostaa keskeisimpinä kehittämistarpeina seuraavat:

  1. – Lastensuojelun työntekijöiden asiakasmäärää pitää vähentää kiireellisesti 
  1. – Lastensuojelua pitää kehittää kansallisessa ohjauksessa tutkittuun tietoon perustuen 
  1. – Ehkäisevän työn sekä lastensuojelun sisällöllisen kehittämisen pitää olla laaja-alaista 

Lastensuojelun Keskusliitto pitää tervetulleena, että valtion talousarvioon lisätään hieman lastensuojelun sekä perheille annettavan kotipalvelun rahoitusta. Lastensuojelua ei voida parantaa kustannusneutraalisti. Lisäresursointi tulee nähdä investointina, joka tuottaa taloudellisia ja inhimillisiä säästöjä tulevaisuudessa, kun lapsuuden aikaisia haitallisia kokemuksia kyetään ehkäisemään.

Työntekijöiden asiakasmäärää pitää vähentää kiireellisesti

Lastensuojelun lasten asioista vastuullisten sosiaalityöntekijöiden kohtuuton työtaakka nousee toistuvasti esiin arvioitaessa lastensuojelun uudistamis- ja resurssitarpeita.  Valtiolla on vähän muita kiireellisesti vaikuttavia keinoja asiakasmäärään vähentämiseen kuin sen rajaaminen lailla. Pätevien työntekijöiden saatavuuteen ja lastensuojelun työntekijöiden suureen vaihtuvuuteen pitää vaikuttaa myös työskentelyolosuhteita parantamalla ja koulutusmääriä lisäämällä.

Lastensuojelua pitää kehittää kansallisessa ohjauksessa ja tutkittuun tietoon pohjautuen

Suomeen tarvitaan oma lastensuojelun monitieteisiin kysymyksiin ja tiedontarpeeseen keskittyvä tutkimusinstituutio. Valtion tulee taata tutkimusrakenteen pitkäjänteinen rahoitus.

Lastensuojelujärjestelmän kehittämisessä merkittäviä haasteita tuottavat tietopohjan kapeus ja kansallisen ohjauksen puute. Yksittäisiä poikkileikkaustilanteita koskevia tutkimuksia lukuun ottamatta, emme esimerkiksi tiedä lastensuojeluun tulon syistä, avohuollon palveluiden sisällöstä tai niiden vaikuttavuudesta. Myös lastensuojelujärjestelmän kustannuksia koskeva tieto on kunnissa hyvin hajanaista.

Ehkäisevän työn sekä lastensuojelun sisällöllisen kehittämisen pitää olla pitkäjänteistä ja laaja-alaista

Lasten ja perheiden palveluiden sisällön kehittämisessä ei pidä tukeutua yksittäisiin malliratkaisuihin, vaan palveluiden kehittäminen pitää nähdä laaja-alaisesti. Lastensuojelun osa-alueista jälkihuolto on jäänyt erittäin vähälle kansalliselle huomiolle viime vuosina. Toimivilla jälkihuollon palveluilla voidaan turvata lastensuojeluprosessin aiemmissa vaiheissa tehdyn työn tulokset. Jälkihuollon ikäraja tulee lastensuojelulaissa nostaa 25-vuoteen ja taata jälkihuollolle riittävät työskentelyresurssit nuorten aikuisten vaikuttavaan tukemiseen.

Koko lausunto (pdf)>>