Koronaviruspandemia vaikuttaa lähes kaikkeen inhimilliseen elämään. Tämän vuoksi se vaikuttaa laajasti myös perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Jotta lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen voi myös koronakriisissä toteutua mahdollisimman täysimääräisesti, edellyttää se julkiselta vallalta aktiivisia toimia. Lue lisää
Keskusliitolta kysyttiin, millaista kampanjointia Suomi on vuosien varrella tehnyt saadakseen ihmiset ymmärtämään ja myös uskomaan, ettei lapsia saa kasvattaa väkivallalla. Suomi kielsi kuritusväkivallan jo vuonna 1984, toisena maana maailmassa. Asenteista ja tiedosta huolimatta kuritusväkivaltaa käytetään edelleen. Lue lisää
Koulujen siirtyminen etäopetukseen ja ison joukon lapsia jääminen pois päiväkodeista merkitsee monelle lapselle sitä, että he menettävät mahdollisuuden lämpimään ruokaan päivän aikana. Osalle lapsista tuo ruoka voi olla päivän ainoa lämmin ateria. Lue lisää
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuore selvitys Suomeen ilman huoltajaa tulleiden lasten mahdollisuuksista perheensä yhdistämiseen osoittaa, että suojelua saavien lasten perustavanlaatuinen oikeus perheeseen ei toteudu. Puolet suojelua saaneista lapsista ei saa perhettään Suomeen. Maahanmuuttoviraston tulkintakäytäntö, oikeuskäytännön puute ja epämääräinen lainsäädäntö johtavat lapsen oikeuksien loukkaamisiin. Lue lisää
Lastensuojelun Keskusliitto esittää lausunnossaan ulkoministeriölle etenkin lasten näkökulmasta huomioitaan ja huolenaiheitaan teemoista, joita YK:n kidutuksen vastainen komitea tuo esille List ... Lue lisää
Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean ratkaisun mukaan päätös rajata varhaiskasvatusoikeutta vuonna 2015 loukkasi lapsen oikeuksia ja vähensi yhdenvertaisuutta. Tuoreiden tutkimustulosten mukaan Suomeen on rakentunut varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmä, jossa lasten, vanhempien ja työntekijöiden arjen edellytykset vaihtelevat kunnittain. Subjektiivista oikeutta rajanneiden kuntien varhaiskasvatuksen johtajien arvion perusteella rajauksella ei edes saatu aikaan juurikaan kustannussäästöjä. Lue lisää
Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on antanut ratkaisunsa Lastensuojelun Keskusliiton vuonna 2016 tekemään järjestökanteluun subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta. Lue lisää
Usein tyydymme ajatukseen, että lasten ja nuorten näkemysten kuuleminen on työlästä, aikaa vievää ja toisinaan erilaisista syistä johtuen lähes mahdotonta. Mari Väistö ja Ira Custódio haastavat tätä ajatusta ja kannustavat aktiivisesti etsimään keinoja ja tapoja, kuinka voisimme mahdollistaa entistä useammalle lapselle ja nuorelle mahdollisuuden saada äänensä kuuluviin. Lue lisää
Nuorten toimijuus on hyvä tunnistaa niin heidän omassa elämässään kuin laajemmin yhteiskunnan jäseninä. Aikuisuuden kynnyksellä voidaan myös vielä vahvistaa niitä nuoria, joiden lapsuuden olosuhteet eivät tarjonneet riittävää tukea. Lue lisää
Turvapaikanhakijana maahan tulleilla lapsilla on usein taustansa takia erityisiä tarpeita, joita palvelujärjestelmämme ei aina tunnista ja joihin se ei pysty vastaamaan. Jos näitä lapsia ei auteta oikealla tavalla, seurauksena voi olla mielenterveysongelmia ja syrjäytymistä. Ammattilaisten osaamista on kehitettävä, jotta pystymme tarjoamaan lapsille riittävät palvelut, asuinkunnasta riippumatta. Lue lisää