Lapsen etu on otettava ensisijaisesti huomioon EU:n muuttoliike ja turvapaikkasopimuksen toimeenpanossa

Sisäministeriössä esittää lainsäädäntöä kiristettävän enemmän kuin EU-säädökset vaativat. Lastensuojelun Keskusliitto pitää huolestuttavana sitä, että Suomi haluaa käyttää kansallista liikkumavaraa heikentääkseen kansainvälisen suojelun hakijoiden asemaa. Säädöspaketissa kansainvälistä suojelua hakevat esitetään monin paikoin laittomina ja mahdollisena turvallisuusuhkana, ei niinkään suojelua etsivinä ja pakenevina. LSKL:n mukaan lapsen edun ensisijaisuus tulisi kirjata ulkomaalais- ja vastaanottolakiin siten, kuin se on muussa lainsäädännössä ja uusissa EU-asetuksissa.

Sisäministeriössä on valmisteltu luonnos tarkoituksena toteuttaa EU:n uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen säädösten edellyttämät muutokset kansalliseen lainsäädäntöön. Luonnos esittää lainsäädäntöä kiristettävän enemmän kuin EU-säädökset vaativat. Esimerkiksi maksuttoman oikeusavun saamista rajoitetaan ja valitusaikoja lyhennetään ohi EU-säädösten.  

EU-säädökset asettavat hakijalle turvapaikkamenettelyssä vahvasti velvollisuuksia, joiden noudattamatta jättämisellä on seurauksia. On olennaisen tärkeää, että hakijaa tiedotetaan riittävällä tavalla hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, ja että hän saa tarvittaessa oikeusapua. LSKL korostaa, että laadukas neuvonta, oikeusapu sekä tehokkaat oikeusturvakeinot tekevät turvapaikkaprosessista selkeitä ja palvelevat niin hakijan kuin yhteiskunnan etua. 

Haavoittuvuuden arviointi on kriittinen kohta

EU-lainsäädäntö lähtee siitä, että ideaalitilanteessa suojelua tarvitsevat pystytään seulomaan jo ulkorajoilla kaikista muista ilman asianmukaisia matkustusasiakirjoja alueelle pyrkivistä. Kaikkia ei tavata rajoilla, ja siksi myös jäsenmaiden alueella seulottaisiin hakijat. Osa tulijoista ohjataan nopeutettuihin menettelyihin, joissa voidaan rajoittaa hakijan liikkumavapautta. Niistä hakijat saadaan myös poistettua tehokkaammin maasta, jollei heillä ole riittäviä perusteita jäädä.  

Tämän vuoksi jo seulontavaiheessa pitäisi pystyä tunnistamaan erilaisia haavoittuvuuksia. LSKL näkee, että haavoittuvuusarviointi jää esitysluonnoksessa liian epäselväksi. Alkuvaiheen toimeenpanevilla viranomaisilla tulisi olla riittävää erityisosaamista haavoittuvuuksien tunnistamiseen.  

Ikä on olennainen haavoittuvuustekijä. Ilman huoltajaansa tulevat lapset eivät aina voi todistaa alaikäisyyttään, jotta voisivat käyttää alle 18-vuotiaan oikeuksiaan. Ennen kuin voidaan turvautua oikeuslääketieteellisiin tutkimuksiin, tulee asetusten mukaan tehdä monitieteinen iän arviointi. Tämä ehdotetaan tehtäväksi vastaanottokeskuksessa. Tämä nostaa sekä riippumattomuuteen että osaamiseen liittyviä huolia. Esitystä tuleekin selkeyttää; valmistelussa oli ollut esillä esimerkiksi THL:n ja hyvinvointialueiden osaamisen hyödyntäminen, mutta malli karsittiin kustannussyistä pois.

Vastaanottopalvelut täytyy turvata edelleen kaikille

Esitysluonnos ehdottaa merkittävää muutosta. Tähän saakka on lähdetty siitä, että hakija saa vastaanottopalveluita niin kauan, kunnes hänet poistetaan maasta. Nyt palvelut halutaan rajata tietyissä tapauksissa. Kun ihminen poistetaan vastaanottopalveluista, häntä on vaikea enää tavoittaa. Tämä ajaa ihmisiä elämään paperittomina. LSKL katsoo, että etenkään lapsia ja lapsiperheitä ei tule saattaa tähän tilanteeseen.

LSKL mukaan myöskään vastaanottorahan tasoa ei saisi rajata 50 %:iin toimeentulotuen määrästä, kuten luonnoksessa ehdotetaan. LSKL muistuttaa, että Lapsen oikeuksien komitea nimenomaan kehotti viimeisimmissä suosituksissaan Suomea välttämään sosiaaliturvaetuuksien leikkauksia mainiten erikseen turvapaikanhakijalapset.  

Edustajajärjestelmä tulee arvioida

EU-säädökset tuovat muutoksia ilman huoltajaa tulleiden lasten edustajan nimeämiseen ja kelpoisuusehtoihin. Uutta on muun muassa tilapäinen edustaja, joka hoitaa edustajan tehtäviä ennen varsinaisen edustajan nimeämistä. Näin edellytys riippumattomuudesta ei täyty.

LSKL korostaa, että edustajajärjestelmään ehdotetut muutokset toimivat perustana järjestelmän uudelleen tarkastelulle, mutta kehittämistä tarvitaan edelleen. Suomessa on siitä erilainen järjestelmä, jossa Maahanmuuttovirasto vastaa sekä turvapaikkahakemusten tutkinnasta ja päätöksenteosta että vastaanottopalveluista, ja lisäksi vielä ohjaa ja valvoo edustajia. LSKL:n mukaan on syytä alkaa tarkastella tätä järjestelmää laajemmasta edunvalvonnan näkökulmasta.

Lue koko lausunto: Lastensuojelun Keskusliiton lausunto hallituksen esitysluonnokseen EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen muodostavien säädösten täytäntöönpanemiseksi (pdf)