Lastensuojelun Keskusliitto huolissaan ihmisoikeuksien toteutumisesta uudistusten keskellä

Suomi on antamassa kolmatta maaraporttiaan YK:n ihmisoikeusneuvoston yleismaailmalliseen määräaikaistarkasteluun (UPR) tilanteessa, jossa kehitys perus- ja ihmisoikeuksien kannalta on sen suuntaista, että vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan kanssa on entistä tärkeämpää. Kansalaisjärjestöissä nähdään, että nykyisen hallituksen aikana on toteutettu monia uudistuksia, joiden ihmisoikeusvaikutuksia voidaan arvioida tarkemmin vasta myöhemmin, mutta joiden osalta on syytä olla huolissaan. Keskusliitto tuo lausunnossaan esille […]

Suomi on antamassa kolmatta maaraporttiaan YK:n ihmisoikeusneuvoston yleismaailmalliseen määräaikaistarkasteluun (UPR) tilanteessa, jossa kehitys perus- ja ihmisoikeuksien kannalta on sen suuntaista, että vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan kanssa on entistä tärkeämpää. Kansalaisjärjestöissä nähdään, että nykyisen hallituksen aikana on toteutettu monia uudistuksia, joiden ihmisoikeusvaikutuksia voidaan arvioida tarkemmin vasta myöhemmin, mutta joiden osalta on syytä olla huolissaan.

Keskusliitto tuo lausunnossaan esille erityisesti lapsiin ja lapsiperheisiin sekä turvapaikanhakijoihin liittyviä huomioita:

• Hallituksen lapsiperheiden palveluihin ja etuuksiin kohdistuvat leikkaukset ja korotetut maksut vaikuttavat lasten elämään laajasti. Samaan aikaan SOTE- ja maakuntauudistus jättää paljon avoimia kysymyksiä lapsen oikeuksien toteutumisen kannalta. UPR-raporttiluonnos sivuuttaa tästä huolimatta TSS-oikeudet.
• Suomessa lapsilla ei ole riittävän tehokkaita oikeusturvakeinoja. Oikeusturvaongelmana voidaan pitää myös lastensuojelun sijaishuollon riittämätöntä valvontaa sekä lastensuojelun edunvalvojajärjestelmän hajanaisuutta ja puutteellista sääntelyä.
• Kuntien vammaispalveluja koskevat soveltamiskäytännöt ovat epäyhtenäisiä ja tämä saattaa rajoittaa lakisääteisten palvelujen saamista. Vammaisten lasten tulkkauksen, kuljetuspalveluiden ja henkilökohtainen avun saamisessa on puutteita. Myös viittomakielen opetus on vielä riittämätöntä.
• Kansainvälisen suojelun saaminen on vaikeutunut Suomessa, ja perheenyhdistäminen tyrehtynyt lähes olemattomiin. Tämä koskee erityisen kipeästi ilman huoltajaa tulleita lapsia. Näiden lasten vastaanottojärjestelmässä on puutteita ja edustajajärjestelmä edelleen kehittymätön. Lapsia voidaan myös edelleen ottaa säilöön.
• Ihmiskaupan uhrien tunnistamisessa on edelleen puutteita, eivätkä kaikki uhrit uskalla hakeutua auttamisjärjestelmän pariin, sillä ulkomaalaislain soveltaminen uhrien kohdalla on osin epäjohdonmukaista ja ennakoimatonta. Lapsiuhrien asemaan tulisi paneutua erikseen.

Lue koko lausunto (Kutsu/lausuntopyyntö HEL7M0598-62): LSKL lausunto Suomen kolmannesta UPR maaraportista