Valinnanvapauslain valmistelussa huomioitu riittämättömästi lastensuojelulain mukaisten palveluiden erityistä luonnetta
LSKL pitää ongelmallisena, että lastensuojelulain mukaisten palveluiden erityistä luonnetta sosiaalihuollon palveluissa on valinnanvapauslain valmistelussa pohdittu ja huomioitu riittämättömästi.
Lastensuojelun Keskusliiton lausunto Eduskunnan lakivaliokunnalle
Asia: HE 16/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Teema: Oikeusturva ja muutoksenhaku.
Lastensuojelun Keskusliitto (LSKL) kiittää Eduskunnan lakivaliokuntaa kutsusta tulla kuultavaksi ja mahdollisuudesta antaa asiantuntijalausunto. LSKL nostaa lausunnossaan esiin erityisesti niitä oikeusturvanäkökulmia, jotka liittyvät lastensuojeluun sekä lapsen ja perheen asemaan sosiaalihuollon palveluissa. LSKL pitää ongelmallisena, että lastensuojelulain mukaisten palveluiden erityistä luonnetta sosiaalihuollon palveluissa on valinnanvapauslain valmistelussa pohdittu ja huomioitu riittämättömästi. Ongelmallista on, että sote-valmistelussa on ensin tehty hallinnon valtuudet ja vasta sitten muutetaan aineellista lainsäädäntöä. Tämä rikkoo lainsäädännön systematiikkaa kokonaisuutena ja tekee siitä vaikeasti ymmärrettävää ja sovellettavaa.
Oikeusturvalla tarkoitetaan kaikkia niitä tehokkaita toimia, joilla varmistetaan oikeuksien toteutuminen käytännössä. YK:n lapsen oikeuksien komitea on korostanut, että lapsen oikeuksilla on merkitystä vasta, kun lapsilla on käytettävissään heille sopivia ja tehokkaita oikeusturvakeinoja. Lapsen oikeuksien komitea suositteli Suomelle antamissaan viimeisimmissä päätelmissään, että sopimusvaltio lisää yleistä tietoisuutta ja erityisesti lasten tietoisuutta kansallisten järjestelmien mahdollistamista eri valitusmenettelyistä.
Jälkikäteisen oikeusturvan lisäksi lasten ja perheiden kannalta erittäin merkittävä on ennakollinen oikeusturva. Ennakolliseen oikeusturvaan kuuluvat oikeudellinen sääntely, menettelyt ja muut toimenpiteet, joiden tavoitteena on ennaltaehkäistä oikeudenloukkauksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaina lapset ovat erityisen haavoittavaisessa asemassa. Lasten kyky ja mahdollisuudet nostaa ongelmia esiin ovat rajallisia ja lasten käytettävissä olevat oikeusturvakeinot puutteellisia tai lasten tavoittamattomissa. Epäkohtien ja ongelmien syntymisen ennakollinen ehkäisy on siten välttämätöntä. Oikeusturvan toteutumisen kannalta on tärkeää, että sosiaali- tai terveydenhuollon asiakkaana olevalla lapsella ja lapsen huoltajilla on tietoa oikeuksistaan ja käytettävissä olevista muutoksenhakukeinoista. On otettava huomioon myös tilanteet, joissa lapsen edun ja vanhempien toiminnan välillä on ristiriitaa ja lapsi tarvitsee tietoa oikeuksistaan.
Perustuslakivaliokunnan lausunnossa (PeVL 26/2017 vp) todetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon alalla asiakkaan asema ei rinnastu tavanomaiseen kuluttajaan, vaan asiakaskunnassa on runsaasti eri syistä haavoittavassa asemassa olevia henkilöitä, kuten lapsia, mielenterveyskuntoutujia ja vammaisia henkilöitä, joiden kyky erilaisiin valintoihin on jo lähtökohtaisesti rajoittunutta tai joissain tapauksissa lähes olematonta. Tämän johdosta oikeusturvasääntelyn asianmukaisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi lasten osalta sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa on otettava huomioon, etteivät lapsiperheissä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ole yksinomaan yksilöiden palveluita, vaan ne edellyttävät koko perheen huomioimista. Mikäli tuen ja hoidon tarpeet nähdään liiaksi yksilöllisinä, ei välttämättä kyetä tukemaan esimerkiksi paljon palveluita tarvitsevia perheitä kokonaisuutena ja turvaamaan palveluiden sujuvaa yhteistyötä. Näiden perheiden, joissa samassa perheessä on eri perheenjäsenillä esim. mielenterveyspalveluiden, päihdepalveluiden, vammaispalvelujen ja lastensuojelupalveluiden tarvetta, oikeusturvan selkeyteen ja sen toteutumiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Valinnanvapauslakiesityksen mukaan laaja-alaisesti yhteen sovitettuja palveluja tarvitsevien asiakasryhmien ja asiakkaiden tunnistamisessa, palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien määrittelemisessä sekä asiakasta koskevan tiedon hyödyntämisessä eri tuottajien välillä on keskeisessä asemassa asiakkaalle palvelutarpeen arvioinnin perusteella laadittava asiakassuunnitelma. Yksi asiakassuunnitelma, josta vastaa maakunta ja joka pyrkii kokoamaan monet eri palveluntuottajien palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi, on hyvä ajatus, mutta riskinä on, että käytännössä se synnyttää pelkän illuusion integraatiosta. Todellinen asiakkaan tarpeista lähtevä integraatio tapahtuu työmuotojen yhdistämisellä ja ammattilaisten välisellä yhteistyöllä. Pelkkä palveluiden kirjaaminen ei takaa niiden todellista integraatiota. Lastensuojelussa palveluita uhkaa enenevässä määrin pirstoa yksityisten palvelutuottajien käytön (esim. terveys-/terapiapalveluiden tuottajina) lisääntyminen, mikä vaatii asiakkaalta hyvää ymmärrystä ja tietoa hänelle kuuluvista palveluista ja oikeuksistaan niissä sekä myös hänen käytettävissään olevista oikeussuojakeinoista.
Kommentit (0)