Siirry sisältöön

Asenneselvitys: oma kokemus niukkuudesta vaikuttaa siihen, miten lapsiperheköyhyys nähdään

Suomalaiset ajattelevat lapsiperheköyhyyden johtuvan erityisesti liian korkeista elinkustannuksista, vanhempien puutteellisista elämänhallintataidoista ja yli varojen elämisestä. Eri toimeentuloluokissa olevat ihmiset painottavat syitä eri tavoin. Tämä selviää Lastensuojelun Keskusliiton julkaisemasta tuoreesta selvityksestä.

Suomalaiset uskovat menestymisen elämässä olevan pitkälti kiinni omasta työnteosta, sinnikkyydestä ja valinnoista. Yhteiskunta näyttää kuitenkin hyvin erilaiselta riippuen siitä, millaisia kokemuksia niukkuudesta vastaajalla itsellään on. Paremmin toimeentulevat korostavat esimerkiksi lapsiperheköyhyyden syinä elämänhallintaa ja omia valintoja, ja heikommin toimeentulevat yhteiskunnallisia syitä, kuten riittämättömiä tukia ja syrjiviä rakenteita. Hyvin toimeentulevat myös näkevät yhteiskunnassa vähemmän vastakkainasetteluja kuin heikosti toimeentulevat.

Myös siinä on vaihtelua, millainen perhe omaan naapuriin kelpuutetaan asumaan. Kaikista vastaajista kaksi kolmasosaa ottaisi naapurikseen sateenkaariperheen. Paremmin toimeentulevat valitsevat heikommin toimeentulevia useammin naapurikseen vankilasta vapautuneen vanhemman perheen tai turvapaikanhakijaperheen. Niukemmin elävät puolestaan valitsisivat todennäköisemmin lastensuojelun asiakasperheen tai mielenterveysongelmista kärsivän perheen.

Lapsia kohtaan löytyy erityisen paljon auttamishalukkuutta. Jopa 91 % pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä, että yhteiskunta tukee, kun lapsella on kehitysvamma ja 89 %, kun lapsella on mielenterveysongelma. Valtaosa vastaajista (79 %) myös kannattaa sitä, että yhteiskunnan tulisi tarjota vähävaraisten perheiden lapsille mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen. Vähemmän hanakasti suomalaiset ovat auttamassa vanhempia, joiden lapsi asuu lastensuojelun sijoittamana (53 %) tai joissa vanhempi juo runsaasti alkoholia (67 %). On kuitenkin hyvä muistaa, että lasten hyvinvointia lisätään nimenomaan tukemalla perheitä.

Hyvä hoiva merkitsee hintaa enemmän 

Auttaminen ja hoivan laatu näyttävät merkitsevän suomalaisille enemmän kuin hoivan hinta, sillä suurin osa vastaajista (69 %) vastustaa vammaispalveluiden kilpailuttamista. Suomalaiset ovat siis sankoin joukoin Ei myytävänä -kansalaisaloitteen takana, jonka tavoitteena oli vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisen lopettaminen. Eduskunta hylkäsi aloitteen maaliskuussa.

Suomalaisista suurin osa haluaa myös auttaa pakolaisia: 58 % pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä, että yhteiskunta auttaa pakolaisperhettä ja 70 % pitää valtion velvollisuutena ilman huoltajaa tulleiden turvapaikanhakijalasten auttamista. Se, tulisiko oleskeluluvan saannin jälkeen olla myös oikeus perheen yhdistämiseen, jakaa vastaajia: 42 % näkee, että tulisi, ja 32 % on eri mieltä.

Usein köyhyyttä ja auttamisrakenteita koskevia päätöksiä tehdään yhteiskunnan huipulla hyvätuloisten toimesta. On tärkeää ottaa päätöksenteossa huomioon eri väestöryhmien kokemukset, sillä ne vaikuttavat asenteisiin ja näkemyksiin tuen tarpeellisuudesta. Myös aiemmissa selvityksissä on todettu, että osalla hyvätuloisimmista löytyy vain vähän ymmärrystä köyhemmin eläviä kohtaan.

Selvityksen toteutti Lastensuojelun Keskusliiton koordinoima Kaikille eväät elämään -ohjelma. Kysymykset valikoitiin ohjelmassa mukana olevien hankkeiden painopisteiden perusteella. Aineiston keräsi Taloustutkimus haastattelemalla yhteensä 1001 15-79-vuotiasta suomalaista syksyllä 2018.

Tiivistelmä julkaisusta elinkustannukset vai elämänallinta>>

Elinkustannukset vai elämänhallinta -julkaisu>>

Lisätietoja: 

Hankekoordinaattori Ville Lavikainen, p. 040 030 5031, ville.lavikainen@lskl.fi

Ville Lavikainen

Hankekoordinaattori


040 030 5031

Työskentelen Kaikille eväät elämään -ohjelman koordinaatiohankkeen hankekoordinaattorina. Tehtävänäni on hankkeiden tukeminen erityisesti arviointiin liittyen. Erityisosaamisaluettani ovat tilastolliset menetelmät.