Lasten ja nuorten osallisuuden ei pidä ainoastaan toteutua, vaan sen pitää toteutua eettisesti kestävästi

Lastensuojelun Keskusliitolle on tärkeää, että lasten ja nuorten osallisuus toteutuu sekä keskusliiton omassa toiminnassa että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Osallisuus on kuitenkin aitoa vasta, kun se lähtee lasten ja nuorten omista tarpeista. Vuonna 2018 keskusliitto vahvisti toimintaansa ja osaamistaan osallisuuden alueella monilla tavoin.

Lapset ja nuoret haluavat saada tietoa siitä, mitä ympärillä tapahtuu, sekä vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Heillä on siihen myös oikeus. Lapsen oikeus osallisuuteen perustuu sekä kansainvälisiin sopimuksiin että kansalliseen lainsäädäntöön.

Lastensuojelun Keskusliitto tavoittelee sitä, että osallisuus toteutuu sekä koko yhteiskunnassa että keskusliiton omassa toiminnassa eettisesti kestävällä tavalla. Vuonna 2018 keskusliittoon rekrytoitiin ensimmäistä kertaa osallisuuskoordinaattori, joka huolehtii osallisuuden toteutumisesta ja kehittämisestä keskusliiton arjessa sekä kokoaa osallisuuskäytäntöjä yhteen.

– Aito osallisuus tarkoittaa muun muassa sitä, ettei lapsia tuoda erilaisiin tapahtumiin ja prosesseihin vain näytille tai muodon vuoksi, vaan osallistuminen rakennetaan mielekkääksi ja myös lasten yksityisyyden suojasta huolehditaan, sanoo Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen. – Se tarkoittaa myös sitä, että emme puhu lasten yli, vaan annamme heille tilaa ilmaista itseään.

Keskusliiton toiminnassa osallisuus toteutuu erityisesti koulutuspäivillä sekä selvityksissä, joissa nostetaan lasten ja nuorten ääntä kuuluviin. Turvallisen ilmapiirin ja eettisen toimintakulttuurin varmistamiseksi keskusliitto on laatinut eettiset ohjeet lasten ja nuorten kanssa toimimiseen. Niitä noudatetaan kaikissa keskusliiton tapahtumissa, projekteissa, tempauksissa ja koulutuksissa, joissa on lapsia ja nuoria mukana.

Osallisuus toteutuu rakenteissa ja asenteissa

Lapsi- ja perhejärjestöissä iloittiin, kun hallitus päätti viime vuonna käynnistää kansallisen lapsistrategian valmistelutyön. Pirstaleisen ja lyhytjänteisen lapsi- ja perhepolitiikan sijaan tarvitaan lapsioikeusperustaista lapsistrategiaa, joka ohjaa päätöksentekoa ja vakiinnuttaa lapsivaikutusten arviointia. Lapsistrategia on myös tärkeä väline lasten osallisuuden toteutumisessa yhteiskunnan tasolla.

Europe Kids Want -kyselyn ensimmäisten tulosten perusteella lähes puolet (47,2 %) Euroopan lapsista ja nuorista kokee, ettei tule kuulluksi oman alueensa päätöksenteossa. On ensiarvoisen tärkeää, että pystymme vakiinnuttamaan lasten osallisuuden niin valtakunnallisissa kuin kunnallisissakin päätöksentekoprosesseissa. Suomessakaan kaikissa kunnissa ei edelleenkään ole olemassa nuorisovaltuustoa, vaikka kuntalaki sitä edellyttää.

– Lapsistrategialla voi parhaimmillaan olla suuri merkitys lasten ja nuorten osallisuuden vakiinnuttamisessa, mutta vain jos sen lähtökohtana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus, muistuttaa keskusliiton hallituksen puheenjohtaja, professori Pentti Arajärvi. –Osallisuuteen kuuluu oikeus saada tietoa itseä koskevista suunnitelmista, ilmaista niistä mielipiteensä sekä tulla kuulluksi ja vaikuttaa. Lapsistrategia on valmisteltava huolellisesti ja huomioitava nämä kaikki.

Myös päätöksenteossa osallisuuden on toteuduttava aidosti ja eettisesti. Lastensuojelun Keskusliiton vuonna 2018 julkaistussa selvityksessä nousi esille, että nuoria turhauttaa, jos osallisuus on näennäistä. He myös näkevät nopeasti läpi, jos aikuiset eivät aidosti kuuntele ja huomioi heidän näkemyksiään.

Lastensuojelun Keskusliiton sääntömääräiseen kevätkokoukseen Linnanmäelle kokoontui 28.5.2019 yhteensä 45 yhdistyksen jäsenyhteisöjen edustajaa. Jäsenille esiteltiin keskusliiton vuosikatsaus edelliseltä vuodelta ja hyväksyttiin vuoden 2018 tilinpäätös.

Lastensuojelun Keskusliiton vuoden 2018 vuosikatsaus (vain sähköisenä).  

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Hanna Heinonen, p. 040 838 4027