Siirry sisältöön

Tietoa adoptiosta lastensuojelussa tulee lisätä

Katkeamattomat ja turvalliset kiintymyssuhteet ovat tärkeitä lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta. Lastensuojelussa ei kuitenkaan aina pystytä tarjoamaan pysyvyyttä huostaanotetuille lapsille.

Adoptio voi olla vaihtoehto lapselle, joka ei pysty palaamaan vanhempiensa luokse. Adoptioon liittyvää osaamista tulee vahvistaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten keskuudessa.

Vuonna 2016 Suomessa oli huostassa yhteensä 10 424 lasta ja nuorta. Lapsen huostaanotto on Suomessa lähtökohtaisesti väliaikainen eli sen tarve tarkistetaan vähintään vuosittain. Tavoitteena on aina perheen jälleenyhdistäminen, ellei sen arvioida olevan lapsen edun vastaista.

Väliaikaisuutta korostavassa sijaishuollossa lapset voivat tulla useaan kertaan sijoitetuksi ja myös eri sijaishuoltopaikkoihin. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ovat huolissaan pysyvyyden katkeamisesta ja näkevät perusteettomien muutosten olevan lapsille haitallisia. Myös YK:n lapsen oikeuksien komitea on esittänyt huolensa Suomelle sekä lasten toistuvista sijoituksista että jälleenyhdistämistyöskentelyn puutteista.

Toisaalta sijaishuollon piirissä on myös lapsia, joiden kohdalla kotiin palaaminen ei ole missään vaiheessa mahdollista. Adoptio ei tällä hetkellä kuulu Suomessa lastensuojelulain mukaisiin kodin ulkopuolelle sijoittamisen käytäntöihin, toisin kun useissa muissa maissa. Adoptiolain perusteella se on silti mahdollinen. Nykyisin mahdollinen on myös avoin adoptio, jossa lapsen yhteys hänelle tärkeisiin ihmisiin, kuten biologiseen perheeseen, turvataan virallisesti. Adoptio on aina luonteeltaan pysyvä.

Adoption rooli lastensuojelussa sekä sitä koskevat asenteet ovat moniulotteisia ja ristiriitaisiakin. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset näkevät adoption keinona vahvistaa pysyvyyden toteutumista, jos lapsi ei pysty palaamaan takaisin biologisten vanhempiensa luokse. He kantavat kuitenkin huolta siitä, että lapsen etu ja oikeudet eivät toteudu, jos lapsi ei päädy etunsa mukaiseen tai pysyvään adoptioperheeseen. Ammattilaiset pitävät tärkeänä vanhempien suostumusta adoptioon sekä sitä, että vanhemmille on tarjottu riittävästi tukea vanhemmuuden parantamiseksi ennen adoptioon ryhtymistä.

Ennen kuin adoptiota edes harkitaan lastensuojelussa, on tehtävä kaikki tarvittava perheen tukemiseksi. Keskeisin päämäärä on aina turvallisten ja pysyvien kasvuolosuhteiden varmistaminen lapselle. Enemmistö sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista oli kyselyn perusteella sitä mieltä, että lapsen etu ja oikeudet pystyttäisiin joissain tilanteissa turvaamaan paremmin adoption harkitulla ja huolellisella käytöllä. Tämä edellyttää, että adoptioon liittyvää tietopohjaa vahvistetaan ja ammattilaisten tietoisuutta adoptioon liittyvistä vaihtoehdoista lisätään.

Adoption asema lastensuojelussa – Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten asenteita, näkemyksiä ja kokemuksia -selvityksessä on tarkasteltu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten asenteita, näkemyksiä ja kokemuksia adoption käytöstä tilanteissa, joissa lapsi ei voi asua biologisten vanhempiensa hoidossa.  Selvitys toteutettiin Adoptioperheet ry:n, Lastensuojelun Keskusliiton, Pelastakaa Lapset ry:n ja Tampereen yliopiston yhteistyöhankkeena ja sen on kirjoittanut Eveliina Heinonen. Tulokset perustuivat kyselyyn, johon saatiin yhteensä 834 vastausta pääasiassa psykologeilta, psykoterapeuteilta, sosiaalityöntekijöiltä, lääkäreiltä, sosiaalialan ohjaajilta ja terveydenhoitajilta.

Adoption asema lastensuojelussa – sosiaali- ja terveysalan ammatilaisten asenteita, näkemyksiä ja kokemuksia (pdf)>>

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Susanna Hoikkala, p. 040 508 1188, susanna.hoikkala@lskl.fi
Tutkija Eveliina Heinonen, p. 045 135 8567