Siirry sisältöön

Ehkäisevään lastensuojeluun panostaminen kannattaa

Lisääntynyt lasten turvattomuus ja yksinäisyys, köyhyyden kasvu ja sosiaalisten verkostojen puute ovat lisänneet ehkäisevän lastensuojelun tarvetta. Työhön ei kuitenkaan panosteta tarpeeksi, eikä sillä ole poliittista painoarvoa. Lapsia ja perheitä voidaan auttaa ajoissa hyvinkin pienillä toimilla.

Ehkäisevää lastensuojelua on kaikki kunnan palveluissa toteutettava työ, jolla turvataan lasten ja nuorten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta.

Ehkäisevää lastensuojelua toteutetaan kunnan peruspalveluissa kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä.

Ehkäisevää työtä ei kuitenkaan arvosteta tarpeeksi. Huolimatta siitä, että työ on tehokasta sekä inhimillisessä että taloudellisessa mielessä, ei lasten ja perheiden ennaltaehkäisevään auttamiseen ja tukemiseen panosteta nykyisin riittävästi.

Uudenlaisista työmalleista ja ennaltaehkäisevän työn merkityksestä ja sisällöistä keskustellaan Iisalmessa Lastensuojelun Keskusliiton yhteistyökumppaneidensa kanssa järjestämillä Lastensuojelun kesäpäivillä 12.–13.6.2012. Päiville kokoontuu yli 200 alan asiantuntijaa ja käytännön työn ammattilaista.

– Ehkäisevällä työllä ei valitettavasti tunnu olevan paljoa poliittista painoarvoa. Meidän pitäisi pystyä osoittamaan entistä vakuuttavammin ehkäisevän työn pitkän aikavälin vaikutukset, pohtii Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmajohtaja Hanna Heinonen.

Tarvetta ehkäisevälle työlle luovat lasten lisääntynyt turvattomuus ja yksinäisyys, köyhyyden kasvu, sosiaalisten verkostojen puute, työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmat ja esimerkiksi peruspalvelujen oheneminen.

– Jotta ehkäisevä työ olisi vaikuttavaa, tarvitsemme toimenpiteitä sekä yhteiskunnallisella että yhteisöllisellä ja yksilöllisellä tasolla, muistuttaa Heinonen.

Heinosen mielestä lapsi- ja perhepolitiikkaan tarvitaan enemmän normiohjausta ja esimerkiksi veroratkaisuilla pitäisi pystyä vakiinnuttamaan perheiden elinolosuhteita.

– Meidän pitää pystyä tarjoamaan enemmän myös ohjausta, tukea, neuvontaa ja tietoa palveluista sekä erityisesti tietoa siitä miten ihmiset voivat paremmin ja miten elinympäristömme tehdään turvallisemmaksi.

Ajoissa auttaminen kannattaa

Hyvä esimerkki ennaltaehkäisevistä palveluista on koululaisten perheissä tehtävä perhetyö.

Ilman lastensuojelun asiakkuutta tehtävän työn tavoitteena on auttaa vanhempia selviytymään kasvattajan tehtävästään.

– Apu voi olla hyvinkin yksinkertaista. Vanhempia esimerkiksi neuvotaan kuinka lasten läksyjenlukua ohjataan tai miten yhteisesti sovituista säännöistä pidetään kiinni, kertoo Iisalmen sosiaalikeskuksen koulukuraattori Anne Roponen.

Perhetyö on aina vapaaehtoista ja vanhempien hyväksymää. Aloite työhön tulee vanhemmilta itseltään tai esimerkiksi koulun oppilashuoltoryhmältä kun oppilaalla on jokin ongelma, joka näyttäytyy sekä koulussa, että kotona.

Koululaisten perheissä yhdessä vanhempien kanssa tehtävä perhetyö ei ole kovin vakiintunut työskentelymuoto Suomessa, vaikka työlle on kova tarve ja se on tuloksellista.

Iisalmessa perhetyötä on kokeiltu Ylä-Savon SOTEn kuntayhtymässä viime syksystä lähtien.

– Tämänkaltainen työ on erityisen tuloksellista sen vuoksi, että vanhemmat pyytävät apua itse. Näin he ovat valmiiksi motivoituneita ja sitoutuneita työhön. Pääsemme puuttumaan ajoissa ongelmiin ennen kuin ne kasvavat liian suuriksi. Olemme nähneet kuinka ongelmat ratkeavat kun vanhemmat saavat vähän apua ja tuuppausta eteenpäin, painottaa Roponen.

Vastuuta omasta elämästä

Ennaltaehkäisevä tuki vanhemmille voi perustua myös vapaaehtoistoimintaan. Iisalmessa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Iisalmen yhdistys ry, Iisalmen Pelastakaa Lapset ry, ja Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry ovat jo vuodesta 2004 tuottaneet matalan kynnyksen tuki- ja avopalveluita perheille yhteisessä Perheentalo-yhteistyö kumppanuushankkeessa.

Yhdistykset tarjoavat muu muassa erilaisia vertaistukiryhmiä sekä tukihenkilötoimintaa ja esimerkiksi Yökylä– ja Mummola -toiminta antavat vanhemmille hetken aikaa hengähtää ja mahdollisuuden omien asioiden tai parisuhteen hoitamiseen.

– Meidän perusajatuksemme on avata ovia oikeaan aikaan ja olla liikkeellä tarpeeksi ajoissa. Me täydennämme julkisen sektorin hyvinvointipalveluita ammatillisesti organisoidulla ja johdetulla vapaaehtoistoiminnalla, kertoo Perheentalon koordinaattori Sinikka Niskanen.

Perheentalo-hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä sosiaalitoimen ja neuvolan kanssa. Perusajatus on auttaa vanhempia ottamaan vastuuta omasta elämästään.

– Vanhemmuus on monimutkaistunut ja on entistä haasteellisempaa. Vanhemmat tarvitsevat yhteisön rinnalleen pärjätäkseen nykyelämän haasteista. Me emme anna valmiita vastauksia, emmekä kerro miten vanhempien pitäisi toimia vaan muodostamme sen yhteisön johon vanhemmat voivat kuulua ja kuljemme heidän rinnallaan, Niskanen kertoo.

Lastensuojelun Keskusliiton jo kolmatta kertaa järjestämillä Lasten suojelun kesäpäivillä käsitellään vuosittain alueellisesta näkökulmasta alan keskeisiä teemoja ja tavoitteena on tarjota erityisesti käytännön asiakastyötä tekeville mahdollisuus vahvistaa omaa osaamista, vaihtaa tietoja ja verkostoitua. Kesäpäivät Iisalmessa järjestetään yhteistyössä Savonia ammattikorkeakoulun ja Ylä-Savon SOTEn kanssa. Koko ohjelma: www.lskl.fi/iisalmi2012

Lisätietoja:
Tiedottaja Hanna-Mari Savolainen
puh. 044 329 0029
hanna-mari.savolainen@lskl.fi

Hanna-Mari Järvinen

Viestinnän asiantuntija


044 329 0029

Työskentelen puolipäiväisenä viestinnän asiantuntijana ja vastaan työssäni lapsen oikeuksien viestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta sekä lapsen oikeuksien viestintäverkoston koordinoinnista.