Siirry sisältöön

Ennaltaehkäisevä työ edellyttää vaikuttavia vanhemmuuden tuen ohjelmia, joita arvioidaan, levitetään ja seurataan valtakunnallisesti

Suomessa keskeinen yhteiskunnallinen haaste on lasten ja nuorten hyvinvoinnin eriarvoistuminen. Toinen keskeinen haaste on monien hyvien lasten ja nuorten ennaltaehkäisevien ja tuen toimien projektiluontoisuus ja epätasa-arvoinen saatavuus. Projektiluontoisuuden vuoksi uudet toimintatavat jäävät usein juurtumatta pysyväksi käytännöksi.

”On tärkeää saada vaikuttavia vanhemmuuden tuen ohjelmia osaksi peruspalveluja. Näin edistetään lasten ja perheiden hyvinvoinnin lisääntymistä ja siirretään palvelujen painopistettä korjaavista palveluista ehkäiseviin palveluihin”, Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen sanoo.

Viimeaikainen tutkimus osoittaa, että lasten ja nuorten mielenterveydenhäiriöitä pystytään tehokkaasti ennaltaehkäisemään.  Ollakseen tehokasta työskentelyn tulisi entistä enemmän kohdentua paitsi lapsiin ja nuoriin, myös laajemmin vanhempiin, koko perheeseen ja sosiaaliseen ympäristöön.

”Tutkimusnäyttö vanhemmuuden tuen tehosta ongelmien ylisukupolvisuuden ehkäisyssä on vahva”, Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja, dosentti Kristian Wahlbeck sanoo.

Työn juurruttamiseen pitää myös varata tarpeeksi aikaa ja resursseja.  Entistä tasavertaisemman tuen tarjonta hoidetaan mm. kokoamalla yhteen paketteja tutkitusti tehokkaista menetelmistä. Rajallisten resurssien ohjautuminen muutamaan mahdollisimman vaikuttavaan vanhemmuuden tuen toimeen toisi etuja paitsi lapsille ja perheille myös koko yhteiskunnalle.

Pohjoismaista Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa on käytössä nettipohjaisia, valtakunnallisia portaaleja, jotka tarjoavat päätöksentekijöille, lapsiperheitä ammatissaan kohtaaville sekä lapsiperheille tiivistettyä tietoa tutkitusti tehokkaista vanhemmuuden tuen malleista. Norjassa on lisäksi kymmenen vuoden kokemus muutaman tarkkaan valikoidun menetelmän (TIBIR -malli) juurruttamisesta valtakunnallisesti.

”Norjassa teimme kansallisen satsauksen perheiden varhaiseen tukeen vuonna 1998. Tuolloin tekemämme tutkimuskartoituksen perusteella olemme keskittyneet priorisoimaan toimia,  perustuvat näyttöön ja ovat ekologisia. Ne ottavat huomioon koko lapsen lähiyhteisön”, sanoo norjalaisen Atferdssenteretin johtaja Terje Christiansen.

Nordic Welfare States and Public Health – A Need for Transformative Change? -konferenssissa 16-17.11.2016 kuultiin esityksiä Tanskan sosiaalihallituksen ylläpitämästä (www.vidensportalen.dk) portaalista sekä Norjan Tromssan yliopiston ylläpitämästä (wwww.ungsinn.no) verkkojulkaisusta. Suomesta esittäytyi Kasvun tuki – vaikuttavan varhaisen tuen tietolähde (www.kasvuntuki.fi), joka on Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön (ITLA) vuosina 2014-2016 yhdessä Suomen Mielenterveysseuran, Lastensuojelun Keskusliiton sekä Onni ja Helmi Karttusen säätiön kanssa luotu portaalin prototyyppi.  Tilaisuus oli puheenjohtajuuskonferenssi Suomen kaudella Pohjoismaisen ministerineuvoston johdossa.

Suomessa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LaPe) ehdottaa että ITLAn Kasvun tuki -verkkopohjaista tietolähdettä kehitetään edelleen, tavoitteena saada Kasvun tuki -portaalista pysyvä toiminta. Ehdotus Käypä hoito suositusten kaltaiselle järjestelmälle lasten ja nuorten psyko-sosiaalisen tuen vahvistamiseksi on todettu myös Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmäraportissa Toimiva lastensuojelu selvitysryhmän loppuraportti (STM. Raportteja ja muistioita 2013:19). Suomi on toistaiseksi ainoa Pohjoismaa, jossa lasten hyvinvointia edistäville menetelmille ei ole olemassa kansallista rakennetta.

Lisätietoja:

Kristian Wahlbeck, Suomen Mielenterveysseura, 0400 659 101
Petra Kouvonen Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö (ITLA), 041 455 2280

Terje Christiansenin 17.11. esitys Implementation of early support to families at risk – Norwegian experiences on ladattavissa ITLA:n verkkosivulta.