Siirry sisältöön

Huoltoriidoista miljoonien eurojen kustannukset vuosittain

Eropalvelujen kehittämisohjelmassa esitetään lakimuutoksia.

Lapsiperheen eroista viisi prosenttia johtaa huoltoriitoihin. Käräjäoikeuksissa käsitellään Suomessa vuosittain yli 2 000 lapsen huolto- ja tapaamisasiaa. Yhden pitkittyneen ja patologisoituneen huoltoriidan kustannukset ovat pienimmilläänkin kymmeniä tuhansia euroja ja voivat moninaisine seurausvaikutuksineen nousta jopa satoihin tuhansiin euroihin.

Tällaisiin lukuihin on päätynyt huoltoriidoista Lastensuojelun Keskusliitolle kustannusselvityksen tehnyt Itä-Suomen yliopiston professori Juha Hämäläinen, joka esitteli selvityksen tuloksia Helsingissä keskiviikkona järjestetyssä Erofoorumissa. Lastensuojelun Keskusliiton ja Eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmän järjestämään asiantuntija- ja päättäjätapaamiseen osallistui toista sataa henkeä.

Huoltoriidan kustannukset kasvavat sitä mukaan kun prosessi pitkittyy.

– Kustannuksia kertyy esimerkiksi oikeudenkäynneistä, sosiaalitoimen olosuhdeselvityksistä, oikeudenpäätöksen täytäntöönpanosovittelusta, erilaisista psyykkisen tilan arvioinneista, mahdollisista lastensuojelu-, poliisi- ja muista viranomaiskuluista, oikeuspsykiatrisista tutkimuksista ja asianajokuluista, kertoo Hämäläinen.

Pelkästään huoltoriitojen asiamieskulut ovat vuodessa useita miljoonia euroja. Huomattava osa näistä kuluista maksetaan julkisista varoista.

Suomen oikeusjärjestelmä mahdollistaa sen, että henkilö voi panna huoltoriidan vireille myös kevyin ja epäilyttävin perustein. Maksajaksi joutuu yhteiskunta.

– Pitkittyneissä riidoissa vanhemmat saattavat käyttää keksittyjä rikosasioita toisiaan kohtaan. Rikosilmoitukset käynnistävät kuitenkin poliisissa normaalit tutkintatoimenpiteet, kertoo Hämäläinen.

– Lapsen näkökulmasta huoltoriidat ovat aina ei-toivottavia ja pitkään jatkuttuaan tuhoisia lapsen kannalta, kommentoi Lastensuojelun Keskusliiton Neuvokeskuksen johtaja Heikki Koiso-Kanttila.

– Lapsen normaali kehitys estyy ja elämänilo katoaa, kun hän joutuu elämään kahden itselle rakkaan mutta toisiinsa äärimmäisen kielteisesti suhtautuvan vanhemman välissä. Lapsen näkökulmasta huoltoriidat ovat niin paha asia, että ne pitää pystyä ehkäisemään tai katkaisemaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Lasten tukeminen erotilanteissa hallitusohjelmaan

Huoltoriitojen synnyn ja pitkittymisen estäminen on sekä lapsen, vanhempien että yhteiskunnan etu. Lapsiasiavaltuutettu, Lastensuojelun Keskusliitto ja Väestöliitto haluavatkin nostaa lasten ja perheiden suojelemisen ja tukemisen erotilanteissa ja pitkittyneissä huoltoriidoissa yhdeksi hallitusohjelman painopistealueeksi.

Erofoorumissa julkaistulla, yhteisellä eropalvelujen kehittämisohjelmallaan lapsiasiavaltuutettu ja järjestöt haluavat nostaa eroperheen lapsen aseman ja riskit kokonaisvaltaiseen tarkasteluun.

Yhtenä ohjelman tavoitteena on laadukkaiden ja lapsen kasvua ja hyvinvointia tukevien eropalvelujen tasavertainen saanti maan eri osissa.

– Nyt palveluiden kokonaisuus on hajanainen, alueellisesti epätasainen ja huonosti tunnettu. Palvelut painottuvat korjaavaan toimintaan, vaikka tuloksellisempaa olisi keskittyä varhaiseen tukemiseen ja huoltoriitojen ennaltaehkäisyyn, painottaa lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula.

Etenkin eron alkuvaiheessa useimmat perheet hyötyisivät ulkopuolisesta ammattiavusta ja vertaistuesta. Myös lapsille ja nuorille tulisi olla tarjolla matalan kynnyksen palveluja ja tietoa vanhempien erosta, aloitteessa todetaan.

Riitakierteet poikki tehokkaalla sovittelulla

Eropalvelujen kehittämisohjelman laatijat ehdottavat pohdittavaksi, voitaisiinko sovitteluun tai vaihtoehtona esimerkiksi ammatillisesti ohjattuun vertaistukiryhmään osallistuminen asettaa ehdoksi sille, että lapsen huolto- ja tapaamisasia voidaan viedä oikeuden ratkaistavaksi.

– Samalla tulee selvittää mahdolliset lainsäädännön muutostarpeet, jotka ovat välttämättömiä lapsen tilanteen rauhoittamiseksi jatkuvissa huoltoriidoissa. Tehokkaalla ja nopealla täytäntöönpanosovittelulla voitaisiin ratkaista vaikeita tilanteita, joita syntyy esimerkiksi lapsen palauttamatta jättämisestä, kertoo Aula.

Ohjelmassa korostetaan myös, että sosiaali- ja oikeustoimen ammattilaisten on tärkeä kyetä hyvään vuoropuheluun ja toimimaan samansuuntaisesti sovittelevaa työotetta käyttäen. Tasapuolinen kohtelu ehkäisee vanhempien vastakkainasettelua.

Järjestöjen palvelut osaksi järjestelmää

Eropalveluiden kehittämistyössä tarvitaan ministeriöiden lisäksi kuntia, seurakuntia sekä järjestöjä. Järjestöjen palvelut tulisi mieltää osaksi kokonaisuutta, josta myös tiedotetaan yhteisesti. Jotta järjestöjen monimuotoiset palvelut eroperheille saataisiin pysyväksi osaksi palvelujärjestelmää ja -ohjausta, tulisi järjestöille ohjata tähän tarkoitukseen rahoitusta valtion budjetista.

Eropalveluiden kehittämiseen ja tutkimukseen tulisi niinikään suunnata voimavaroja. Maahan tarvitaan kehittämisohjelman tekijöiden mielestä kansallinen kehittämisyksikkö, joka vastaa eroauttamisen kehittämisestä ja työn koordinoinnista sekä edistää alan ammatillista koulutusta ja tutkimustoimintaa.

Kalliit erotselvitys huoltoriitojen kustannuksista. Hämäläinen Juha. Lastensuojelun Keskusliitto/ Neuvokeskus 2010. ISBN 978-951-9424-71-2 (pdf).

Lapsen paras etusijalle eropalveluissa. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2010:4. Lue lisää: www.lapsiasia.fi

Lisätietoja:

Tiedottaja Hanna-Mari Savolainen/Lastensuojelun Keskusliitto puh. 044 329 0029
Projektinjohtaja Heikki Koiso-Kanttila/Neuvokeskus puh. 040 589 4441
Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula puh. 050 530 9697
Professori Juha Hämäläinen, Itä-Suomen yliopisto puh. 050 593 9415
Perhetoimintojen johtaja Heli Vaaranen, Väestöliitto puh. (09) 2280 5296