Siirry sisältöön

Isät tarvitsevat tukea vanhemmuutensa säilyttämiseen erotilanteissa

Vanhempien eron jälkeen moni lapsi menettää yhteyden toiseen vanhempaansa. Useimmiten katkeaa yhteys isään. Rakenteelliset ennakkoluulot äidistä lapsen parempana hoivaajana tulisi purkaa. Lapsen etu on, että hänellä on äidin lisäksi muitakin kasvattajia ja hoivaajia.

Erovanhemmuudesta keskusteltiin kolmannessa suomalaisessa erofoorumissa Helsingin Säätytalolla 8.11. Erofoorumin järjestivät Lastensuojelun Keskusliiton Neuvokeskus, Eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmä ja Tasa-arvoa erovanhemmuuteenisät pois paitsiosta -projekti.

Vanhempien eron jälkeen moni lapsi menettää yhteyden toiseen vanhempaansa.  Useimmiten katkeaa yhteys isään. Tuoreen tutkimuksen mukaan esimerkiksi eron jälkeisissä uusperheissä asuvista lapsista joka kolmas ei ole yhteydessä biologiseen isäänsä.

Isien katoamisen syitä on totuttu hakemaan vanhemmista – isät eivät välitä tai äidit eivät halua yhteyden säilyvän.

– Erotilanteessa ja sen jälkeisissä uusperhekuvioissakin biologisten vanhempien välit voivat olla niin kärjistyneet, ettei lapsen tarvetta yhteydenpitoon ja omaa tai toisen vanhemman merkitystä kyetä näkemään, pohtii Lastensuojelun Keskusliiton Neuvokeskuksen projektijohtaja Heikki Koiso-Kanttila.

Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä näkee ilmiölle myös rakenteellisia syitä.

– Meillä on Suomessa aika voimakas kulttuurinen tendenssi, että isät olisivat vähemmän kiinnostuneita lapsista ja huonompia kasvattamaan heitä. Kehityspsykologian yksi perussynti on ollut yksipuolinen äiti-lapsi -suhteen korostaminen. Meidän pitäisi pystyä purkamaan nämä rakenteelliset ennakkoluulot, sillä ei ole olemassa tutkimuksellista näyttöä sille, että lapsen olisi parempi kasvaa ja kehittyä äidin kanssa, hän korostaa.

Tasa-arvon vajeet liittyvät miesten kohdalla Koiso-Kanttilan mielestä myös perhe-elämään, vanhemmuuteen ja kuulluksi tulemiseen.

– Erotilanteessa isät tarvitsevatkin tukea ja rohkaisua oman merkityksensä arvostamiseen ja vanhemmuutensa säilyttämiseen.

Isän katoaminen voi olla lapselle erityisen merkityksellistä.

– Lapsen on vaikea olla tulkitsematta, että isän katoaminen ei johdu lapsesta itsestään. Hän saattaa helposti ajatella esimerkiksi, että jos olisin parempi niin isä välittäisi, muistuttaa Mäkelä.

Useampi aikuinen on lapsen etu

Muuttuvat perhesuhteet eivät ole mikään uusi ilmiö, eivätkä muutokset itsessään ole lapselle välttämättä vahingollisia.

– Ajattelemme helposti, että perheet ovat vakaita ja tietynlaisia, mikä ei ole totta. Perheet ovat muuttuneet aina, ja ne muuttuvat koko ajan, eikä se ole paha asia ollenkaan, muistuttaa Jukka Mäkelä.

Lapselle on Mäkelän mukaan eduksi, että hänellä on ympärillään enemmän aikuisia, myös äidin ulkopuolisia ihmissuhteita, jotka tukevat lapsen kehitystä. Oman biologisen isän erityisyyttä ne eivät kuitenkaan korvaa.

– Yhtälailla uusperheen isyyttä pitää vaalia ja se on lapselle eduksi. Se kuitenkin vain kompensoi eikä korvaa oman isän merkitystä, Mäkelä korostaa. Ihmisen halu ymmärtää omat juurensa merkitsee, että biologisilla vanhemmilla on lapselle aivan erityinen merkitys.

Vanhempien keskinäinen yhteistyö lapsen asioissa onkin tärkeä tekijä lapsen hyvinvoinnille.

– Perheitä erotilanteessa auttavat ammattilaiset ovat sitä mieltä, että ei ole lapsen edun mukaista jättää vastuuta isyyden tai äitiyden jatkumisesta ja jakamisesta pelkästään vanhempien varaan, korostaa Koiso-Kanttila.

Koiso-Kanttilan mukaan olisi tärkeää saada kaikki eroavat lapsiperheet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tuen ja palvelujen piiriin. Eropalvelujen hyödyistä tulisi myös tiedottaa tehokkaammin.

– Palvelut, joihin osallistuminen on vapaaehtoista, eivät kuitenkaan tavoita kaikkia eroperheitä. Sen vuoksi perheasioiden sovittelu voitaisiin esimerkiksi tehdä joko kaikille eroaville lapsiperheille pakolliseksi tai vähintään ehdoksi sille, että vanhempien erimielisyys lapsen asioista voidaan viedä käräjäoikeuden käsiteltäväksi, ehdottaa Koiso-Kanttila.

Foorumissa julkaistiin myös ensimmäinen suomalainen ammattilaisille tarkoitettu opas, joka käsittelee erovanhemmuutta nimenomaan isyyden näkökulmasta. Ero ja isyys – opas eroperheiden kanssa työskenteleville on tehty osana Lahden ammattikorkeakoulun hallinnoimaa, Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) rahoittamaa, Tasa-arvoa erovanhemmuuteen – isät pois paitsiosta -projektia.

Projektin tavoitteena on lisätä viranomaisten valmiuksia arvioida isien ja äitien soveltuvuutta huoltajaksi erotilanteissa ilman perinteisiä sukupuoleen liitettyjä stereotyyppisiä käsityksiä. Projekti järjesti suuren suosion saaneita täydennyskoulutuksia ja päiväkoulutuksia eroperheitä työssään kohtaaville ammattilaisille sekä avoimia foorumeita suurelle yleisölle. Erofoorumi on projektin päätösseminaari. www.lamk.fi/erovanhemmuus/opas

Lastensuojelun Keskusliiton Neuvokeskus-projekti kouluttaa eroauttamisen ammattilaisia käyttämään työssään ennaltaehkäiseviä vertaistukipalveluja sekä ylläpitää Helsingin Länsi-Pasilassa Pääkaupunkiseudun Neuvokeskusta, jossa tarjotaan keskitetysti palveluja eroperheille. www.neuvokeskus.fi

Lisätietoja:
Tiedottaja Hanna-Mari Savolainen
puh. 044 329 0029
hanna-mari.savolainen@lskl.fi

Hanna-Mari Järvinen

Viestinnän asiantuntija


044 329 0029

Työskentelen puolipäiväisenä viestinnän asiantuntijana ja vastaan työssäni lapsen oikeuksien viestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta sekä lapsen oikeuksien viestintäverkoston koordinoinnista.