Siirry sisältöön

Isovanhempien tuki lisää lapsen hyvinvointia

Isovanhemmat osallistuvat aikaisempaa enemmän lastenlastensa hoitoon ja heillä on tärkeä merkitys lasten oheiskasvattajina. Lapselle on tärkeää säilyttää suhteet isovanhempiin myös kodin ulkopuolelle sijoitettaessa. Isovanhempien tuella on suuri merkitys lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille.

Isovanhemmat pitävät lapsenlapsiinsa yhteyttä keskimäärin noin kerran viikossa ja heistä yli kolme neljäsosaa hoitaa lapsenlapsiaan. Erityisesti suurten ikäluokkien antaman lastenhoitoavun määrä on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana. Isovanhemmat pitävät myös entistä useammin velvollisuutenaan hoitaa pieniä lapsenlapsiaan ja ovat sitä mieltä, että isovanhempien velvollisuus on edistää lastenlasten ja heidän perheensä taloudellista turvallisuutta.

Tiedot selviävät Helsingin yliopiston Sukupolvien ketju -tutkimushankkeesta, jonka ensi syksynä julkaistavasta hankeraportista esiteltiin alustavia tuloksia Lastensuojelun kesäpäivillä Porissa keskiviikkona 12.6.

Hankkeessa tutkitaan Suomessa vuosina 1945–1950 syntyneitä suomalaisia suuria ikäluokkia ja heidän aikuisia lapsiaan. Hankkeessa kerätään tietoa perhesukupolvien välisestä yhteydenpidosta, avunannosta ja asenteista sekä laajemmin kummankin sukupolven vuorovaikutuksesta sukulaistensa ja ystäviensä kanssa.

– Lastenhoitoapua annetaan keskimäärin 1–6 kertaa vuodessa, mutta moni etenkin suuriin ikäluokkiin kuuluvista isoäideistä on tarjonnut apua myös paljon useammin, kertoo Lastensuojelun Keskusliiton järjestämillä päivillä puhunut tutkija Mirkka Danielsbacka.

Huolimatta pitkistä välimatkoista, on vuorovaikutus isovanhempien kanssa muutenkin tiivistä.

– Vaikka lapset asuvat vanhempiensa kanssa ydinperheissä, lasten näkökulmasta isovanhemmat luetaan kuuluvaksi perheeseen, Danielsbacka kertoo.

Isovanhemmilla tärkeä merkitys

Isovanhempien tuella onkin tärkeä merkitys lasten hyvinvoinnille.

– Kansainvälisten tutkimusten mukaan isovanhempien tuella on havaittu olevan myönteinen vaikutus lapsenlapsen kehitykseen ja hyvinvointiin. Ne lapset, jotka ovat saaneet tukea isovanhemmiltaan saavuttavat esimerkiksi muita parempia tuloksia psykologisissa testeissä, menestyvät muita paremmin koulussa ja kärsivät muita harvemmin masennuksesta.

Sukupolvien välinen kanssakäyminen on tärkeää, vaikka omia isovanhempia ei olisikaan.

Porin isovanhemmat ry:n aktiivi Timo Saarinen on nähnyt isovanhempien merkityksen käytännössä. Järjestö järjestää monipuolista liikunta- ja harrastustoimintaa Porin alueen isovanhemmille sekä lapsille ja nuorille. Toiminnan piirissä on satoja lapsia ja nuoria viikoittain. Toiminta on tarkoitettu kaikille ja tarjoaa mahdollisuuden myös niille lapsille ja nuorille, joilla ei ole mahdollisuutta oman isovanhempisuhteen kokemiseen. Myöskään kaikilla toiminnassa mukana olevilla ei ole omia lastenlapsia.

– Meillä isovanhemmilla on elämänkokemusta ja perspektiiviä, ja pystymme omalla esimerkillämme ja käytöksellämme antamaan oheiskasvatusta näille lapsille ja nuorille heidän omien vanhempiensa ohella, Saarinen kertoo yhdestä järjestön toiminnan tavoitteista.

Järjestön isovanhempia eli vertaismummoja ja -pappoja myös kuunnellaan tarkasti.

– Oheiskasvattajien merkitys on äärimmäisen suuri lasten ja nuorten kehitykselle. Isovanhempia kuunnellaan jopa herkemmällä korvalla kuin omia vanhempia. Tämä toimii samoin kuin hyvin onnistunut urheiluvalmennus, missä vetäjät voivat muodostaa arvaamattoman tärkeän vaikuttajan nuorille, Saarinen kertoo kokemuksistaan vertaispappana.

Isovanhemmat mukaan myös lastensuojeluun

Isovanhemmat tulisi ottaa huomioon entistä paremmin myös lastensuojelussa. Isovanhempien ja lasten läheinen suhde edistää parhaimmillaan lastensuojelun tavoitteiden toteutumista.

– Isovanhempien mahdollisuudet tukea lasta ja perhettä lastensuojelua toteutettaessa tulee aina selvittää, kertoo Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmajohtaja Hanna Heinonen.

Joissain tilanteissa myös lapsen sijoittaminen isovanhemmille voi olla lapsen edun kannalta paras ratkaisu.

– Joka tapauksessa lapselle on tärkeää säilyttää suhteet isovanhempiin myös kodin ulkopuolelle sijoitettaessa, muistuttaa Heinonen.

Lisätietoja:
Tiedottaja Hanna-Mari Savolainen
hanna-mari.savolainen@lskl.fi
puh. 044 329 0029.

Lastensuojelun Keskusliiton yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa järjestämille Lastensuojelun kesäpäiville Poriin kokoontuu 11.–12. kesäkuuta yli 200 lastensuojelun ammattilaista pohtimaan perheiden tukemista. Päivien teemalla Arki muutoksessa – mahdollisuus perheessä halutaan korostaa perheen merkitystä lapsen hyvinvoinnille. Tapahtuma järjestetään Satakunnan ammattikorkeakoulun Tiilimäen kampuksella, osoitteessa Maamiehenkatu 10, 28500 Pori. Lastensuojelun Keskusliitto järjestää seminaarin yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun, Porin ja Rauman kaupunkien sekä Pikassos Oy:n kanssa.

Hanna-Mari Järvinen

Viestinnän asiantuntija


044 329 0029

Työskentelen puolipäiväisenä viestinnän asiantuntijana ja vastaan työssäni lapsen oikeuksien viestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta sekä lapsen oikeuksien viestintäverkoston koordinoinnista.