Siirry sisältöön

Koivuniemen herrasta luovuttu, luunapit ja tukkapölly edelleen käytössä

Kuritusväkivallan hyväksyy entistä harvempi suomalainen. Asenteiden muutos ei kuitenkaan aina siirry asenteiden mukaiseksi käytökseksi sillä väkivaltaa käyttää edelleen liian moni. Kuritusväkivallan vastainen kampanja Tuntea saa. Teko on valinta. muistuttaa, että myös henkinen väkivalta on väkivaltaa. Kampanja kannustaa vanhempia löytämään positiivisia ratkaisuja arjen kiperiin tilanteisiin.

Kuritusväkivallan suosio vähenee jatkuvasti. Enää 15 prosenttia suomalaisista hyväksyy ruumiillisen kurituksen kasvatuskeinona. Pelkästään 2000-luvun aikana on ruumiillisen kurituksen hyväksyvien osuus vähentynyt peräti 19 prosenttiyksikköä. Ongelmana on kuitenkin väkivallan tunnistaminen ja se, että asenteet ja teot aina eivät vastaa toisiaan. Kasvatukseen liittyviä lievempiä väkivallan tekoja ei edelleenkään tunnisteta väkivallaksi. Yli 20 prosenttia suomalaista pitää edelleen tukistamista tai luunapin antamista hyväksyttävänä kasvatuskeinona. Jopa 25 prosenttia kertoi myös tukistaneensa. Tiedot käyvät ilmi Lastensuojelun Keskusliiton Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä, johon vastasi tammi-helmikuun aikana 1062 15‒79 -vuotiasta henkilöä. Lastensuojelun Keskusliitto on teettänyt vastaavanlaiset kyselyt myös vuosina 2004, 2006, 2007 ja 2012.

Suurin muutos lapsiperheiden asenteissa

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta kuritusväkivallan kieltämisestä. Suomi oli toinen maa maailmassa, joka kielsi kaikenlaisen kurittamisen ja lasten loukkaavan kohtelun kasvatuskeinona. Asenteiden muutos vuodesta 1984 on ollut suuri. 80-luvun alussa vielä 47 prosenttia suomalaisista hyväksyi kurituksen kasvatuskeinona. Erityisen suuri muutos on tapahtunut lapsiperheiden vanhempien asenteissa. Heidän joukossaan kuritusväkivallan hyväksyjien osuus on pudonnut kahdeksaan prosenttiin tänä vuonna. Vielä vuonna 2004 vanhemmista 27 prosenttia oli sitä mieltä, että kuritus on hyväksyttävä kasvatuskeino.

– Harvimmin väkivaltainen teko hyväksytään, jos sitä nimitetään kohtuulliseksi väkivallaksi. Kun tekoa kutsutaan kuritusväkivallaksi, siitä tulee vastaajille hyväksyttävämpää. Samoin hyväksyttävämpänä väkivaltaa pidetään, jos sitä nimitetään ruumiilliseksi kuritukseksi, kertoo 80-luvulta lähtien suomalaisten asenteita kuritusväkivaltaan kohtaan seurannut Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntuja Heikki Sariola.

Kaikkein suopeimmin väkivaltaan suhtaudutaan, kun puhutaan vain tukistamisesta tai luunapeista.

Asenteiden muutos ei suoraan siirry käytökseksi

Muuttuneista asenteista huolimatta haasteena on edelleen se, että asenteiden muutos ei automaattisesti siirry asenteiden mukaiseksi käytöksesi. Tukistusta kasvatuskeinona on käyttänyt edelleen 25 prosenttia kyselyyn vastaajista.

– Ihmisen itsehillintä voi pettää ja väkivaltainen impulssi yllättää tekijän itsensäkin, Sariola muistuttaa.

Hyvään suuntaan ollaan kuitenkin menossa. Esimerkiksi vuoden 2006 kyselyssä 45 prosenttia kertoi tukistaneensa ja vuonna 2012 vielä 36 prosenttia. Vastaavat luvut läimäytysten osalta olivat 17, 9 ja 7 prosenttia. Myös sormille näpäytykset ovat vähentyneet vastaavalla tavalla. Vuonna 2006 sormille lasta oli näpäyttänyt 30 prosenttia vastaajista, vuonna 2006 vielä 23 prosenttia. Tänä vuonna vastaava luku oli enää 13. Piiskaaminen on sen sijaan käytännössä loppunut kokonaan. Vuonna 2006 vastaajista seitsemän prosenttia kertoi antaneensa lapselle piiskaa, vuonna 2012 enää kaksi prosenttia ja tänä vuonna nolla prosenttia.

Koivuniemen Herra on nykyajan lapsille tuntematon. Jatkamme silti työtä sen eteen, että myös tukkapöllyt, luunapit ja nöyryyttäminen kasvatuskeinoina siirtyisivät historiaan, sanoo toiminnanjohtaja Seppo Sauro Lastensuojelun Keskusliitosta.

Positiivisia ratkaisuja ja vertaistukea arjen kiperiin tilanteisiin tarjoaa tällä viikolla avautuva Tuntea saa. Teko on valinta -kampanja. Lastensuojelun Keskusliiton, Ensi- ja turvakotienliiton ja Emma ja Elias -ohjelman yhteisellä kampanjalla halutaan muistuttaa, että myös henkinen väkivalta on väkivaltaa ja kiihtyvistä tunteista huolimatta aikuinen voi aina valita miten toimii. Kampanja tarjoaa asiantuntijoiden ja julkisuuden henkilöiden hyväksi havaitsemia vinkkejä tunteita kuohuttaviin tilanteisiin, infoa mistä apua voi ongelmatilanteissa hakea sekä keskustelu- ja vertaistukifoorumin kaikille lasten vanhemmille. www.tunteasaa.fi www.facebook.com/tunteasaa #tunteasaa

Lataa asennekyselyraportti Herra Koivuniemi pantu viralta: www.lskl.fi/verkkokauppa

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Heikki Sariola, puh. 040 729 1101, heikki.sariola@lskl.fi
Toiminnanjohtaja Seppo Sauro, puh. 040 504 2101, seppo.sauro@lskl.fi

Lastensuojelun Keskusliitto on vuonna 1937 perustettu lastensuojelualan kattojärjestö, joka toimii aktiivisena vaikuttajana ja voimien yhdistäjänä lapsen oikeuksien asioissa sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla. Keskusliitto tavoittelee yhteiskunnassa tilannetta, jossa lasten tarpeet on aidosti asetettu etusijalle päätöksenteossa ja että lapselle kuuluvat oikeudet toteutuvat täysimääräisinä. Keskusliitolla on 93 jäsenjärjestöä ja 37 kunta- tai kuntayhtymäjäsentä. Linnanmäen huvipuistoa Helsingissä ylläpitävä Lasten Päivän Säätiö on toiminnan merkittävin rahoittaja. www.lskl.fi