Siirry sisältöön

Miesnäkökulma ehkäisevässä lastensuojelussa hyödyntää koko perhettä

Poikien kasvuun ja kehitykseen liittyvät erityispiirteet tulee ottaa huomioon hyvinvointipalveluita suunniteltaessa. Miesnäkökulman huomioiminen parantaa myös lasten ja koko perheen hyvinvointia.

Ehkäisevän lastensuojelun uudenlaisista työmalleista ja ehkäisevän työn merkityksestä ja sisällöistä keskustellaan Iisalmessa Lastensuojelun Keskusliiton yhteistyökumppaneidensa kanssa järjestämillä Lastensuojelun kesäpäivillä 12.–13.6.2012. Päiville kokoontuu yli 200 alan asiantuntijaa ja käytännön työn ammattilaista.

Päivillä keskustellaan myös miestyön uusista näkökulmista. Suomalainen mieskuva on edelleen melko perinteinen ja maskuliinisuutta korostava.

Miehiä on pidetty hyvinvointipalveluissa hankalina ja vastahakoisina asiakkaina, eikä miehiä ole juuri otettu huomioon edes isille ja pojille suunnatuissa palveluissa. Nykyiset peruspalvelut keskittyvät suurimmalta osin äiteihin ja lapsiin sekä heidän hyvinvointiinsa.

Viime aikoina miesnäkökulma on kuitenkin alettu aikaisempaa paremmin ottaan huomioon myös palveluita suunniteltaessa.

Miessakit ry:n kehittämispäällikkö Peter Peitsalon mukaan miehiä tarkastellaan nykyisin entistä myönteisemmässä valossa. Myös miesten voimavarat nähdään mahdollisuutena.

– Tämä liittyy mielestäni selkeästi isyyden ja isän roolin muutokseen. Se minkälainen käsitys miehestä vallitsee, vaikuttaa voimakkaasti siihen, kuinka mies kohdataan. Uudenlainen lähestymistapa avaa aivan uusia mahdollisuuksia myös miehen lähipiirin hyvinvointiin, kertoo Peitsalo.

Miesnäkökulman mukaan ottaminen nykyiseen palvelujärjestelmäämme ei vaadi mitään erityisiä ohjelmia.

– Kyse on aika paljon asenteista ja perinteisten ajattelutapojen laajentamisesta. Esimerkiksi neuvolatoiminnassa isien roolia pitäisi nostaa enemmän esille ja korostaa isän merkitystä lapsen ja koko perheen hyvinvoinnille. Meidän pitää pystyä miettimään mistä isä saa tukea omalle isyydelleen, mitkä ovat miehen tukiverkot isyydessä ja vanhemmuudessa, Peitsalo painottaa.

Miehiä tarvitaan mukaan myös entistä enemmän palveluiden tuottajiksi.

– Kun miehet itse järjestävät palveluita, he ottavat usein miesten ajatukset, kokemukset ja tarpeet huomioon. Kyse voi olla vaikka mielekkään toiminnan järjestämisestä koti-isille puistoon tai isä-lapsi -kerhoista, Peitsalo kertoo.

Vaikka miehiä tarvitaan selkeästi lisää suunnittelemaan ja toteuttamaan peruspalveluja, pelkkä sukupuoli ei kuitenkaan riitä.

– Kyse ei ole pelkästään sukupuolesta vaan myös osaamisesta. Mieserityinen osaaminen on muun muassa ymmärrystä miesten erilaisista kokemistavoista sekä keinoista, joilla miehet ratkaisevat ongelmiaan. Se tarkoittaa myös, että ymmärrämme erot tyttöjen ja poikien kasvussa ja kehityksessä ja otamme ne huomioon, Peitsalo painottaa.

Omaa toimintaa pojille

Myös pojat tarvitsevat juuri heille suunnattua toimintaa. Se huomattiin Kiuruvedellä, missä nuorisotyöntekijät perustivat neljä vuotta sitten The Äijät-ryhmän yläkoululaisille pojille. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa tekemään poikia kiinnostavia juttuja yhdessä.

– Tytöille on paljon omia ryhmiä. Huomasimme, että pojat tarvitsevat myös omansa, kertoo Kiuruveden kaupungin etsivän nuorisotyön nuorisotyöntekijä Miikka Rönkä.

The Äijät-ryhmässä pojat ovat tutustuneet opiskelupaikkoihin, laittaneet ruokaa, korjailleet mopoja, ja tehneet esimerkiksi retkiä poikia kiinnostaviin kohteisiin.

– Olemme onnistuneet saamaan pojat kiinnostumaan muustakin touhuamisesta kuin kaljoittelusta ja kylillä pyörimisestä. Me olemme äijiä äijien joukossa ja tutustuttuamme pojat avautuvat meille ja kertovat omista ongelmistaan. Voimme käydä ongelmia läpi, olla tukena ja auttaa heitä eteenpäin, Rönkä kertoo.

Toiminta on todettu erittäin tulokselliseksi syrjäytymisen ehkäisyssä.

– Me pystymme ottamaan kopin nuoresta tarpeeksi ajoissa, ennen kuin ongelmat ovat ehtineet kasvaa liian isoiksi.

Pojat ja isät esillä myös Emma & Elias -ohjelmassa

Miehet, pojat ja isyys on myös yksi Lastensuojelun kesäpäivillä esittäytyneen Emma & Elias – avustusohjelman kohderyhmistä. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama ja Lastensuojelun Keskusliiton koordinoima ohjelmakokonaisuus kokoaa uudella tavalla yhteen eri järjestöjen hankkeita, joilla edistetään lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia.

Ohjelmassa keskitytään yläkouluikäisten ja sitä nuorempien lasten kasvuolosuhteiden parantamiseen.

– Ohjelmassa on mukana Miessakit ry:n Isyyden Tueksi -hanke ja Pienperheyhdistyksen Pikkukaveria ei jätetä -projekti, joiden toimintamallia laajennetaan nyt uusille paikkakunnille. Isyys- ja poikateema on esillä Emma & Elias -ohjelmassa koko ohjelman kuuden toimintavuoden ajan, kertoo Emma & Elias -ohjelman ohjelmapäällikkö Ulla Lindqvist.

Lastensuojelun Keskusliiton jo kolmatta kertaa järjestämillä Lasten suojelun kesäpäivillä käsitellään vuosittain alueellisesta näkökulmasta alan keskeisiä teemoja ja tavoitteena on tarjota erityisesti käytännön asiakastyötä tekeville mahdollisuus vahvistaa omaa osaamista, vaihtaa tietoja ja verkostoitua. Kesäpäivät Iisalmessa järjestetään yhteistyössä Savonia ammattikorkeakoulun ja Ylä-Savon SOTEn kanssa. Tutustu koko ohjelmaan: www.lskl.fi/iisalmi2012

Lisätietoja:
Tiedottaja Hanna-Mari Savolainen
puh. 044 329 0029
hanna-mari.savolainen@lskl.fi

Lastensuojelun Keskusliitto on vuonna 1937 perustettu lastensuojelualan kattojärjestö, joka ajaa lapsen etua, vaikuttaa yhdessä jäseniensä kanssa lapsia koskevaan päätöksentekoon ja yhdistää eri tahojen asiantuntemuksen. Liiton jäseninä on 93 järjestöä ja 36 kuntaa tai kuntayhtymää. Tänä vuonna vietetään keskusliiton 75-vuotisjuhlavuotta. 

Hanna-Mari Järvinen

Viestinnän asiantuntija


044 329 0029

Työskentelen viestinnän asiantuntijana ja vastaan työssäni lapsen oikeuksien viestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta sekä lapsen oikeuksien viestintäverkoston koordinoinnista.