Siirry sisältöön

Opiskeluhuoltolaki laadittava pikaisesti

Lasten ja nuorten eriarvoinen kohtelu oppilashuollon toteuttamisessa loukkaa lapsen oikeuksien sopimuksen ja perustuslain suomaa oikeutta syrjimättömyydestä. Lastensuojelun Keskusliitto, Koulukuraattorit ry ja Suomen Psykologiliitto ry vaativat opiskeluhuoltolain säätämistä pikaisesti. Myös lasten ja nuorten osallisuutta oppilashuollon kehittämisessä tulee parantaa.

Lastensuojelulaki ja kansanterveyslaki velvoittavat kuntia järjestämään oppilashuollon palvelut. Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumiseen edellyttämä tarvittava oppilashuolto.

Oppilashuollon palvelut eivät ole valtakunnallisesti tarkasteltuna riittäviä eivätkä yhdenvertaisia. Palveluiden tasossa on merkittäviä koulu- ja kuntakohtaisia eroja. Alueellisen eriarvoisuuden lisäksi ongelmana on, ettei kunnissa noudateta kaikkia oppilashuollon palveluja koskevia säädöksiä ja suosituksia. Myös palveluiden valvonnassa on vakavia puutteita. Myös oikeuskansleri Jaakko Jonkka on kiinnittänyt toistuvasti huomiota oppilashuollon tilaan Suomessa.

Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan kaikissa lapsia koskevissa asioissa on otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu. Oppilashuollosta päätettäessä on pohdittava, mikä on lapsen etu oppilashuollon palveluiden järjestämisen osalta. Lasten ja nuorten eriarvoinen kohtelu oppilashuollon toteuttamisessa loukkaa lapsen oikeuksien sopimuksen ja perustuslain suomaa oikeutta syrjimättömyydestä.

– YK:n lapsen oikeuksien komitea on jatkuvasti kiinnittänyt suosituksissaan huomiota lasten palveluiden saatavuuden kuntakohtaisiin eroihin, muistuttaa Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Seppo Sauro.

Myös juuri vahvistetussa lapsi- ja nuorisopoliittisessa kehittämisohjelmassa korostetaan alueellista yhdenvertaisuutta. Huolimatta siitä, että yhdenvertaisuuden periaate on yksi Kataisen hallituksen ohjenuorista, on alueellinen eriarvoistuminen lisääntynyt Suomessa viime vuosina.

Opiskeluhuoltolakia tarvitaan

Kataisen hallitusohjelmassa ja lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa opiskeluhuoltolakia ei mainita, mutta oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen on varattu määrärahoja.

Opiskeluhuoltolakia on valmisteltu Suomessa jo pitkään. Vanhasen ja Kiviniemen hallitukset valmistelivat varsin pitkälle ehdotusta oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi, joka on jäänyt toteuttamatta.

Lastensuojelun Keskusliiton ehkäisevän työn neuvottelukunta, Suomen Psykologiliitto ry ja Koulukuraattorit ry katsovat, että lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi opiskeluhuoltolaki on säädettävä pikaisesti.

Myös poikkihallinnollisesti laadittavien suunnitelmien yhteensovittaminen on välttämätöntä.

– Muuten hyvinvointipalveluiden kokonaiskuva, koordinointi ja johtaminen jäävät hajanaiseksi. Tämän hetkiset sektorikohtaiset rahoitusratkaisut tukevat erillisyyttä ja irrallisuutta sekä toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa että erityisesti rahoituksessa, Sauro painottaa.

Myös osallisuutta on lisättävä

Oppilashuollon yhdenvertaisuuden varmistamisen ja lainsäädännön kehittämisen lisäksi lasten ja nuorten osallisuutta oppilashuollon kehittämisessä tulee parantaa. Näin voidaan löytää uudenlaisia keinoja lisätä oppilashuollon toimivuutta ja tavoitettavuutta.

Lapset ja nuoret toivovat THL:n kouluterveyskyselyn mukaan saavansa nykyistä helpommin kouluterveydenhoitajan, koulukuraattorin ja koulupsykologin palveluita. Oppilashuoltoon resursointi vaikuttaa myönteisesti lasten ja nuorten tulevaisuuteen hyvinvoinnin paranemisena.

– Työelämästä syrjäytynyt nuori ei ole vain inhimillinen tragedia, vaan maksaa opetus- ja kulttuuriministeriön arvion mukaan yhteiskunnalle noin miljoona euroa hänen elinaikanaan, Sauro muistuttaa.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Seppo Sauro
Lastensuojelun Keskusliitto
puh. 040 504 2101
seppo.sauro@lskl.fi

Puheenjohtaja Tuomo Tikkanen
Suomen Psykologiliitto ry
puh. 040 045 9742
tuomo.tikkanen@psyli.fi

Puheenjohtaja Hanna Gråsten-Salonen
Koulukuraattorit ry
Puh. 050 595 0974
hanna.grasten-salonen@koulut.tampere.fi