Siirry sisältöön

Uutta varhaiskasvatuslakia tarvitaan

Varhaislapsuuden peruspalvelut parasta ehkäisevää lastensuojelua.

Viime vuonna voimaan tulleen uuden lastensuojelulain tarkoituksena oli siirtää lastensuojelun painopistettä ehkäisevän työn suuntaan. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Ehkäisevä lastensuojelutyö on maassamme edelleen täysin riittämätöntä. Parasta ennaltaehkäisevää lastensuojelua on Lastensuojelun Keskusliiton mielestä kunnollinen resursointi päivähoitoon ja muihin varhaislapsuuden peruspalveluihin. Keskusliiton mielestä tämä on mahdollista toteuttaa vain päivähoitolain kokonaisuudistuksella.

Viime aikoina on uutisoitu kasvavista lastensuojeluilmoitusten määristä. Lastensuojelun tarve ja kustannukset ovat nousseet rajusti. Ehkäisevään työhön ei ole aikaa eikä resursseja. Varhaiskasvatukseen tuleekin kiinnittää entistä enemmän huomiota.

– Päivähoidossa toteutettava varhaiskasvatus ennaltaehkäisee hyvin toimiessaan lapsen kasvun, kehityksen tai oppimisen ongelmia sekä takaa lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, korostaa suunnittelija Pirjo Honkavaara Lastensuojelun Keskusliitosta.

Päivähoidossa lapselle laadittavan varhaiskasvatussuunnitelman avulla pystytään ottamaan huomioon jokaisen lapsen yksilölliset tarpeet. Päivähoidossa pystytään havaitsemaan myös sellaisen erityisen tuen tarve, johon tarvitaan muuta ammatillista osaamista. Stakesin selvityksen mukaan jopa 8,5 prosenttia eli noin 17 000 päivähoidon piirissä olevista lapsista tarvitsee erityistä tukea. Muutama vuosi sitten vastaava luku oli 6,7 prosenttia. Paitsi lasten määrän kasvu myös poikien suuri osuus – 2/3 tästä ryhmästä – on suuri haaste.

Nykyinen päivähoitolaki on ollut voimassa jo 35 vuotta. Lain kokonaisuudistus ei ole edennyt. Lastensuojelun Keskusliiton mielestä uusi varhaiskasvatuslaki olisi laadittava pikimmiten.

– Vain lain uudistamisella pystytään takaamaan varhaiskasvatuksen keskeiset tavoitteet ja lasten hyvinvointi, painottaa Honkavaara.

Lain keskeisenä lähtökohtana tulisi olla kasvatuksellisten tekijöiden korostaminen, ei pelkkä hoitopaikan takaaminen. Lakiin tulisi myös kirjata henkilöstömitoitukset sekä enimmäisryhmäkoot.

– Ammattitaitoinen henkilökunta on toimivan varhaiskasvatuksen perusedellytys. Sen takaaminen tulisi sisältyä uuteen lakiin, sanoo Honkavaara.

Tarvetta on myös perus- ja täydennyskoulutukselle, monipuolisille erityisentuen osaajille, moniammatillisille verkostoille sekä toimiville sijaisjärjestelyille.

Kuntalaiset pitävät päivähoitopalveluiden turvaamista tärkeinä. Lastensuojelun Keskusliiton tuoreen, Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan kotikuntansa palveluita piti täysin tai jossain määrin riittävinä vain 41 prosenttia vastanneista. Osapäivähoidon mahdollisuutta kannatti 68 prosenttia vastaajista, ja ylivoimaisen enemmistön mielestä kunnan on pystyttävä huolehtimaan siitä, että päivähoidon ryhmäkoot ovat riittävän pienet.

Lisätietoja:

Suunnittelija Pirjo Honkavaara
Lastensuojelun Keskusliitto
puh. (09) 3296 0209, 040 703 3680
pirjo.honkavaara@lskl.fi

Lastensuojelun Keskusliitto toimii yhteiskuntapoliittisena vaikuttajana lapsia koskevassa päätöksenteossa. Keskusliitto luotaa yhteiskuntaa lapsen ja lastensuojelun näkökulmasta ja on lastensuojelun vastuullinen kehittäjä. Liiton jäseninä on 86 järjestöä ja 33 kuntaa tai kuntayhtymää.