Siirry sisältöön

Lapsiköyhyyden ja syrjäytymisen nujertamiseksi tarvitaan konkreettisia tavoitteita

Köyhyyden vähentäminen on tärkeä tavoite lasten osallistumismahdollisuuksien turvaamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Eurooppa 2020 -strategian Suomen kansallisessa ohjelmassa 2013 ei kuitenkaan esitetä tarpeeksi konkreettisia tavoitteita lapsiköyhyyden poistamiseksi ja sen seurausten eliminoimiseksi.

Euroopan komissio painotti integroituja strategioista viime huhtikuussa antamissaan suosituksissa lapsiköyhyyden poistamiseksi. Eurooppa 2020 -strategian Suomen kansallisessa ohjelmassa 2013 ei kuitenkaan ole riittävästi nostettu esiin tavoitteita lapsiköyhyyden poistamiseksi ja sen seurausten eliminoimiseksi. Lastensuojelun Keskusliiton mielestä nyt tarvittaisiin selkeästi konkreettisemmat tavoitteet. Lapsia ja lapsiperheitä ei pitäisi jättää marginaaliin kansallisia strategioita tehtäessä, keskusliitto korostaa.

Eurochild-järjestö kokoaa parhaillaan tietoja siitä, miten Euroopan yhteisön kansalliset ohjelmat (NRP) ottavat huomioon lapsiköyhyyden poistamisen. Lastensuojelun Keskusliitto on arvioinut miten Euroopan komission antamat suositukset on otettu huomioon Suomen kansallisessa ohjelmassa. Keskusliiton kokoamia vastauksia Eurochild:lle esiteltiin tiistaina 11.6. Lasten suojelun kesäpäivillä Porissa.

Suomen kansallisessa ohjelmassa ei Lastensuojelun Keskusliiton mielestä huomioida tarpeeksi lapsia eikä lapsiperheitä.

– Ohjelmassa on toki asetettu tavoitteeksi syrjäytymisen ja epätasa-arvoisuuden yleinen vähentäminen. Siinä nostetaan esiin kuitenkin vain vähätuloisten lapsiperheiden määrän kasvu, mutta mitään syvempää analyysiä tai huomiota ongelma ei ohjelmassa saa. Nuorten syrjäytymiseen ohjelma ottaa kantaa painottamalla nuorisotakuun merkitystä. Se ei kuitenkaan saisi olla ainoa keino, sanoo Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Seppo Sauro.

Ohjelma ei myöskään ota tarpeeksi huomioon talouskriisien vaikutusta lapsiin eikä siinä ole suunniteltu erityistoimenpiteitä maahanmuuttajataustaisten tai vammaisten ja laitoksissa olevien lasten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lapsiköyhyyteen ei pystytä vaikuttamaan, ellei sen erityispiirteitä yksilöidä.

– Esimerkiksi hallituksen pyrkimys vähentää nuorisotyöttömyyttä nuorisotakuun avulla ei ole täysin toiminut lähinnä nuorten työpajoihin pääsyä hankaloittavan lain vuoksi. Suomen kansalliseen ohjelmaan pitäisi ehdottomasti sisällyttää painavampi kannanotto lapsiköyhyyteen liittyen. Ohjelmassa pitäisi myös konkretisoida niitä tavoitteita, miten köyhyyttä tullaan vähentämään, muistuttaa Sauro.

Konkreettisia keinoja syrjäytymisen ehkäisyssä voivat olla esimerkiksi koulujen, sosiaalitoimen ja järjestöjen yhteistyö, jolla taataan kaikkien lasten mukanaolo niin koulutuksessa, harrastuksissa ja esimerkiksi koulujen retkissä. Toiminta tulee organisoida siten, että se ei jätä vähävaraisemmista perheistä tulevia lapsia ulkopuolelle.

Lasten köyhyys ei Suomessa ole absoluuttista elämän perusedellytysten puuttumista. Köyhyyden aiheuttama syrjäytyminen osallistumismahdollisuuksista voi kuitenkin saattaa lapsen ulkopuoliseen asemaan, jolla on pysyviä seurauksia koulunkäynnin ja sosiaalistumisen kannalta.

Suhteellisen köyhyyden aiheuttamat seuraukset lapsen osallistumismahdollisuuksien kaventumisena voivat saada vakavia, sekä lasten että yhteiskunnan kannalta kielteisiä seurauksia. Syrjäytyminen koulutuksesta ja työelämästä tulee aina myös yhteiskunnalle kalliiksi, muistuttaa Lastensuojelun Keskusliitto.

Lastensuojelun Keskusliiton yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa järjestämille Lastensuojelun kesäpäiville Poriin kokoontuu 11.–12. kesäkuuta yli 200 lastensuojelun ammattilaista pohtimaan perheiden tukemista. Päivien teemalla Arki muutoksessa – mahdollisuus perheessä halutaan korostaa perheen merkitystä lapsen hyvinvoinnille. Tapahtuma järjestetään Satakunnan ammattikorkeakoulun Tiilimäen kampuksella, osoitteessa Maamiehenkatu 10, 28500 Pori. Lastensuojelun Keskusliitto järjestää seminaarin yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun, Porin ja Rauman kaupunkien sekä Pikassos Oy:n kanssa.

Eurochild on eurooppalainen järjestö, joka edistää lapsen oikeuksia ja hyvinvointia torjumalla lasten köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä. Järjestöllä on yli sata varsinaista jäsentä 35 eri Euroopan maasta. Lastensuojelun Keskusliitto on yksi verkoston perustajista. www.eurochild.org

Euroopan Komission suositukset lapsiköyhyyden vähentämiseksi. Commission recommendation: Investing in children: breaking the cycle of disadvantage. http://ec.europa.eu/justice/fundamental-rights/files/c_2013_778_en.pdf

Europe 2020 Strategy. Finlands National Programme. Spring 2013. http://ec.europa.eu/europe2020/pdf/nd/nrp2013_finland_en.pdf

Lisätietoja:
tiedottaja Hanna-Mari Savolainen
puh. 044 329 0029 hanna-mari.savolainen@lskl.fi

toiminnanjohtaja Seppo Sauro
puh. 040 504 2101
seppo.sauro@lskl.fi

Lastensuojelun Keskusliitto on vuonna 1937 perustettu lastensuojelualan kattojärjestö, joka ajaa lapsen etua, vaikuttaa yhdessä jäseniensä kanssa lapsia koskevaan päätöksentekoon ja yhdistää eri tahojen asiantuntemuksen. Liiton jäseninä on 94 järjestöä ja 38 kuntaa tai kuntayhtymää. Lisätietoja www.lskl.fi

Hanna-Mari Järvinen

Viestinnän asiantuntija


044 329 0029

Työskentelen puolipäiväisenä viestinnän asiantuntijana ja vastaan työssäni lapsen oikeuksien viestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta sekä lapsen oikeuksien viestintäverkoston koordinoinnista.