Siirry sisältöön

Lapsella on oikeus yksityisyyden suojaan verkossa

Yksityisyyden suoja on säädöstasolla turvattu, mutta samalla jokaisella on oikeus myös sananvapauteen. Näiden oikeuksien yhteensovittamista ja soveltamista lapsiin puntaroidaan Lastensuojelun Keskusliiton uusissa julkaisuissa sekä tänään pidettävässä seminaarissa.

Mediaympäristön muutokset ovat nostaneet esiin kysymyksiä siitä, miten lapsi näkyy ja kuuluu sähköisessä mediassa, sekä tarpeen selkeyttää asiaan liittyvää ohjeistusta. Aikuiset unohtavat liian usein, että lapsella on oltava mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä tietoja ja kuvia hänestä julkaistaan. ”Lapsen oikeuksien näkökulmasta on pulmallista, jos lapsella ei ole mahdollisuutta vaikuttaa omaan virtuaaliseen identiteettiinsä”, muistuttaa Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen.

Keskusliitto julkaisee tänään selvityksen Lapsen yksityisyyden suoja digitaalisessa mediassa, johon sisältyy oikeudellinen katsaus sekä suositukset lapsen yksityisyyden suojaamiseksi. Samanaikaisesti julkaistaan erillinen raportti lasten ja nuorten omista näkemyksistä yksityisyyden suojasta sosiaalisessa mediassa.

Lastensuojelun Keskusliitto järjestää useiden muiden toimijoiden kanssa tänään myös Lapsen yksityisyyden suoja digitaalisessa mediassa -seminaarin eduskunnan Pikkuparlamentissa. Seminaaria voi seurata suorana verkkolähetyksenä eduskunnan verkkosivuilla.

Missä kulkee raja?

Internetin mahdollisuus levittää tietoa laajalle ja nopeasti voi lisätä tarvetta rajoittaa muiden ihmisten sananvapautta lapsen haavoittuvan aseman vuoksi. Mikä tahansa tietojen ja kuvien julkaiseminen voi loukata lapsen yksityisyyttä, jos julkaisemiseen ei ole häneltä suostumusta. Rajat ovat osin erilaiset vanhempien ja ulkopuolisten aikuisten osalta.

Tulkinnanvaraisimmat kysymykset lapsen yksityisyyden rajoista liittyvät tilanteisiin, joissa vanhemmat julkaisevat tietoja lapsestaan. Aikuisella on aina velvollisuus asettaa lapsen etu ensisijaiseksi. Edes hyvä tavoite nostaa esiin yhteiskunnallisia epäkohtia ei ohita sitä. Arkaluonteisia tietoja lapsesta ei tulisi julkaista laisinkaan ja lapselta tulisi aina kysyä lupa viattomienkin kuvien ja tietojen julkaisemiseen.

”Kysy aina multa, onko se ok mulle”

Digitaaliset viestimet kuuluvat lasten arkeen. Niihin liittyy riskejä, koska kuvien ja tietojen julkaisemista ei valvota, ne voivat jäädä elämään ja pahimmillaan levitä vääriin tarkoituksiin. Lapset ja nuoret voivat kokea nettikiusaamista ja jopa identiteettivarkauksia. Noin 40 prosentista keskusliiton kyselyyn vastanneista nuorista oli laitettu verkkoon kuvia tai tietoja, joita he eivät sinne halunneet.

Lähes puolet vastaajista arvioi, että aikuiset eivät aina tiedä, miten toimia sosiaalisessa mediassa ja noin 60 % ajatteli, että vanhemmat saattavat ymmärtämättömyyttään julkaista kuvia tai tietoja, joita lapset eivät halua julkaistavan. Nuorilta kysyttiin, millaisia kuvia tai tietoja heistä ei tulisi koskaan julkaista. Eniten mainintoja saivat paljastavat kuvat, henkilötiedot sekä kuvat ja tiedot, jotka voivat johtaa kiusaamiseen.

Lasten, vanhempien ja kaikkien aikuisten tietoisuutta digitaalisen median käytöstä, sen mahdollisuuksista ja siihen liittyvistä riskeistä on ensiarvoisen tärkeää lisätä. Päättäjien tulisi varmistaa, että lainsäädäntö kattaa lapsen yksityisyyden suojan ja että sen loukkauksiin voidaan puuttua riittävästi.

Lisätietoja:
Ohjelmajohtaja Miia Pitkänen, p. 040 744 6505
Erityisasiantuntija Kirsi Pollari, p. 050 439 8823

Linkit julkaisuihin:

Lapsen yksityisyyden suoja digitaalisessa mediassa -julkaisu

Lapsen yksityisyyden suoja digimediassa. Yhteenveto lapsille ja nuorille suunnatun kyselyn tuloksista.

Lapsen yksityisyyden suoja digimediassa. Kyselyn tulokset tiiviisti.

#yksityisyydensuoja