Siirry sisältöön

Nuoret: 13 vuotta on sopiva ikäraja somessa

Suomalaiset vanhemmat ovat hyvin perillä lastensa käyttämistä sosiaalisen median palveluista – myös niistä, joita nuoret käyttävät alaikäisinä. Toukokuussa sovellettavaksi tulevan EU:n tietosuoja-asetuksen myötä alle 16-vuotiaan tulee saada vanhemmiltaan lupa käyttää henkilötietoja tallentavia verkkopalveluita. Lapset ja nuoret itse näkevät, että 13 vuotta on sopiva ikäraja verkkopalvelujen käytölle.

Yleisin ikäraja nuorten suosimissa sosiaalisen median palveluissa on tällä hetkellä 13 vuotta. Ikärajaa on kuitenkin usein helppo kiertää. Kolme neljäsosaa Lastensuojelun Keskusliiton keväällä toteutettuun kyselyyn vastanneista nuorista ilmoitti käyttäneensä jotakin sosiaalisen median palvelua alle 13-vuotiaana. Heistä 91 % ilmoitti myös vanhempiensa tienneen palvelun käytöstä. Noin puolet vastaajista oli kysynyt vanhemmiltaan luvan ainakin jonkun verkkopalvelun käyttöön.

Henkilötietojen suojaa koskeva lainsäädäntö uudistuu toukokuussa 2018, kun EU:n tietosuoja-asetusta aletaan soveltaa. Asetuksen mukaan alle 16-vuotiaan tulee saada aina vanhemmiltaan lupa käyttää verkkopalveluita, jotka tallentavat henkilötietoja. Jäsenvaltiot voivat kansallisesti säätää alemman ikärajan, joka voi alimmillaan olla 13 vuotta. Muitakin muutoksia tulee: käyttöehdoissa on käytettävä selkeää ja yksinkertaista kieltä, ja rekisterinpitäjän on pyynnöstä poistettava lapsia ja nuoria koskevat tarpeettomat tiedot. Asetuksella pyritään suojelemaan lapsia, jotka eivät aina tiedosta henkilötietoihin liittyviä riskejä, mutta sitä on pidetty lapsen oikeuksien ja digitaalisen osallisuuden kannalta myös ongelmallisena.

Kyselyn tulokset tukevat sitä, etteivät nuoret välttämättä näe henkilötietoihin liittyviä uhkia. Vastaajat nostivat esille konkreettisia riskejä, kuten seksuaalisen hyväksikäytön ja verkkokiusaamisen. Sen sijaan uhkina ei mainittu identiteettivarkautta, henkilötietojen hyväksikäyttöä tai kohdennettua verkkomainontaa.

Nuoret näkivät, että jos kaikille sosiaalisen median palveluille asetettaisiin yhtenäinen ikäraja, sen tulisi olla 13 ikävuotta. Tietosuoja-asetuksen mukaista 16 vuoden ikärajaa kannatti vain 5 % vastaajista. Vanhemmat vastaajat esittivät pääsääntöisesti korkeampia ikärajoja kuin nuorimmat vastaajat. Ikärajasuositus vaihteli palveluittain: esimerkiksi WhatsAppin, YouTuben ja verkkopelien osalta eniten kannatusta sai 12 vuoden ikäraja. Palveluille, joissa kanssakäymistä tapahtuu myös muiden kuin tuttujen kesken, nuoret esittivät korkeampia ikärajoja.

Myös lapsi- ja perhejärjestöt ovat yhteisessä kannanotossaan esittäneet, että Suomi käyttäisi mahdollisuutta asettaa kansallisella lainsäädännöllä verkkopalvelujen ikäraja 13 ikävuoteen. Pohjoismaista ainakin Ruotsi ja Norja ovat päätymässä samaan ratkaisuun. Suomessa asiaa valmisteleva työryhmä harkitsee ikärajan asettamista 13 tai 15 ikävuoteen.

Lastensuojelun Keskusliiton keväällä 2017 toteuttamassa verkkokyselyssä kartoitettiin 13-17-vuotiaiden nuorten ajatuksia ja toimintatapoja verkkopalvelujen käytöstä. Vastauksia saatiin yhteensä 113. Kyselyä levitettiin vain verkossa, joten vastaajiksi valikoitui verkkopalveluita aktiivisesti käyttäviä nuoria.

Lisätietoja:
Suunnittelija Reetta Kallio, reetta.kallio@lskl.fi, p. 040 668 4094

Nuoret verkossa – Raportti nuorille suunnatun kyselyn vastauksista

Nuoret verkossa – tiivistelmä

 

 

Reetta Kallio

Asiantuntija


040 668 4094

Työskentelen asiantuntijana keskusliiton ohjelmatyön tiimissä. Työaikani kuluu monipuolisesti erilaisten lasten oikeuksien edistämiseen liittyvien vaikuttamistehtävien parissa. Tavoitettavissa 1.10. lähtien.