Siirry sisältöön

Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen asettaa lapset epätasa-arvoiseen asemaan

Suomen hallitus on rajannut tänä vuonna lapsen subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen vanhemman ollessa työtön tai hoitaessa perheen toista lasta kotona. Lastensuojelun Keskusliiton näkemyksen mukaan lainmuutos asettaa lapset eriarvoiseen asemaan vanhemman tilanteen perusteella sekä myös alueellisesti. Keskusliitto on tehnyt muutoksesta kantelun Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle.

1.8.2015 voimaan tullut varhaiskasvatuslaki korostaa, että varhaiskasvatus on jokaiselle lapselle kuuluva universaali oikeus. Suomen hallitus on kuitenkin osana valtion säästöpolitiikkaa päättänyt rajata lapsen subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen 20 tuntiin viikossa vanhemman ollessa työtön sekä silloin, kun toinen vanhemmista hoitaa perheen toista lasta esimerkiksi äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla. Rajaus toteutettiin 1.8.2016 voimaan tulleilla muutoksilla varhaiskasvatuslakiin.

Keskusliiton näkemyksen mukaan uudistus heikentää mahdollisuuksia ottaa joustavasti huomioon lapsen yksilölliset tuen tarpeet ja perheen tilanne. Lain valmistelussa ei arvioitu muutoksen pitkän aikavälin todellisia kustannussäästöjä eikä lapsivaikutuksia. Lastensuojelun Keskusliitto on tehnyt varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta kantelun Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle.

”Siirtymistä nykyistä joustamattomampaan malliin ei voida pitää lapsen edun mukaisena ratkaisuna”, sanoo toiminnanjohtaja Hanna Heinonen. ”Lapsia on kohdeltava yhdenvertaisesti yksilöinä. Lapsella tulee olla oikeus varhaiskasvatukseen riippumatta huoltajien elämäntilanteesta.”

Keskusliitto vetoaa kantelussa siihen, että valtion säästötoimet on kohdennettu ryhmiin, jotka muutenkin ovat haavoittuvammassa asemassa. Se loukkaa työttömien sekä äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla olevien henkilöiden lasten oikeuksia. Uudistus asettaa lapset ja heidän vanhempansa myös alueellisesti eriarvoiseen asemaan, sillä se syrjii erityisesti taloudellisesti heikoimpien kuntien lapsia. Kuntien arviointiprosessit ja käytännöt voivat vaihdella, mikä vaarantaa lasten yhdenvertaisuuden toteutumisen.

”Perheiden tilanteet ja tuen tarpeet ovat hyvin moninaiset ja voivat muuttua nopeastikin”, toteaa erityisasiantuntija Kaisu Muuronen. ” Esimerkiksi koliikkivauvan itkemisestä uupuneessa perheessä vanhemman sisaruksen kokopäiväinen varhaiskasvatus saattaa olla vanhemman jaksamisen sekä lapsen oman hyvinvoinnin kannalta ratkaisevaa. Apu voi jäädä hakematta, jos se vaatii suurta ponnistusta.”

Lain mukaisesti kokopäiväinen varhaiskasvatus on edelleen sitä erityisistä syistä tarvitsevien lasten saatavilla, mutta uhkana on, että oikeuden hakeminen jää tekemättä byrokratian takia.

Skandinavian maiden yhteiskuntapolitiikka on perustunut vahvasti subventoitujen tai maksuttomien julkisten palvelujen varaan. Julkisilla palveluilla on edistetty sekä taloudellista että sukupuolten välistä tasa-arvoa. Lainmuutos merkitsee suunnanmuutosta asettamalla perheet eriarvoiseen asemaan sosiaalisen aseman perusteella.

”Tutkimusten mukaan laadukas varhaiskasvatus edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja lasten hyvinvointia, torjuu syrjäytymistä ja eriarvoisuutta sekä huono-osaisuudesta aiheutuvia riskejä lasten elämässä”, muistuttaa Hanna Heinonen. ”Tästäkin syystä kaikilla lapsilla kunnasta tai vanhempien tilanteesta riippumatta tulee olla mahdollisuus päästä kokopäiväisen varhaiskasvatuksen piiriin. Lapsuuden olosuhteilla on huomattava vaikutus myöhempään hyvinvointiin.”

Fakta: Mikä Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea?

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on Euroopan neuvostossa toimiva puolueeton tutkintaelin, joka valvoo Euroopan sosiaalisen peruskirjan noudattamista tutkimalla valtioiden vuosittain antamia raportteja. Komitea myös käsittelee Euroopan sosiaalisen peruskirjan nojalla tehtyjä järjestökanteluja. Kantelujärjestelmällä pyritään tehostamaan peruskirjassa turvattujen oikeuksien täytäntöönpanoa. http://www.formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=49650&contentlan=1&culture=fi-FI

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Hanna Heinonen, p. 040 838 4027
Erityisasiantuntija Kaisu Muuronen, p. 050 569 6697
Järjestökantelu suomeksi