Siirry sisältöön

Kiire ja resurssipula lastensuojelussa uhkaavat lapsen perusoikeuksia

Enemmistö kansalaisista valmiita veronkorotuksiin lastensuojelupalveluiden turvaamiseksi.

Vuoden alusta voimaantulleen lastensuojelulain tarkoitus oli entistä paremmin turvata lapsen ja hänen perheensä tukitoimet ja palvelut. Tavoitteena oli myös varmistaa varhaisempi asioihin puuttuminen, laajempi suoja lapselle sekä parantaa lasten ja perheiden oikeusturvaa erityisesti päätöksentekoprosessissa. Viranomaisten velvollisuutta tehdä lastensuojeluilmoitus lisättiin. Laissa määriteltiin myös määräajat lastensuojelutarpeen selvittämiseen ja tahdonvastainen huostaanotto siirrettiin hallinto-oikeuksien käsiteltäväksi.

Lastensuojelun tila kunnissa huolestuttava

Lastensuojelun Keskusliitto ja ammattijärjestö Talentia selvittivät elo-syyskuun vaihteessa lastensuojelutyötä tekevien ammattilaisten näkemyksiä lastensuojelulain toteutumisesta ja työn tekemisen edellytyksistä. Kyselyyn vastasi 427 sosiaalityöntekijää, sosiaaliohjaajaa ja perhetyöntekijää.

Selvitys kertoo karua kieltä kahdeksan kuukautta voimassa olleen lain toteutumisedellytyksistä. Lastensuojelun tila kunnissa saa työntekijöiltä kouluarvosanan tyydyttävä. Sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärät ovat liian suuret, työtä leimaa kiire ja resurssipula, eikä lasten ja perheiden tilanteisiin ehditä paneutua. Lastensuojelutarpeen selvittämistä ei kyetä tekemään lain edellyttämässä määräajassa, ja tahdonvastaisten huostaanottojen käsittelyajat ovat liian pitkiä.

Positiivisena voidaan pitää, että uusi laki on nostanut esiin piilossa ollutta lastensuojelun tarvetta.

– Lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut. Muun muassa poliisien ja koulujen oppilashuollon osuus ilmoitusten tekijöinä näyttää kasvaneen. Tämä on tietysti hyvä asia lasten kannalta, mutta nykyistä lastensuojelun tarvetta ei pystytä tämänhetkisillä resursseilla hoitamaan. Liian paljon asioita ja liian vähän työntekijöitä. Esimerkiksi se, että määräaikoja ei pystytä noudattamaan, uhkaa lapsen ja hänen perheensä perusoikeuksia, korostaa Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmapäällikkö Seppo Sauro.

Lapsen perusoikeudet uhattuna

Jo lakia valmisteltaessa oltiin huolestuneita hallinto-oikeuksien mahdollisista ruuhkista ja liian pitkistä käsittelyajoista. Lastensuojelun Keskusliitto pitää kohtuuttomana, että väliaikaismääräyksiin kuluu aikaa selvityksen mukaan jopa 67 viikkoa, ja varsinaista päätöstä voi joutua odottamaan useita kuukausia.

– Tämä on kohtuutonta lapsen ihmisoikeuksien näkökulmasta. Asian ratkaiseminen vaatisi lisää resursseja tai koko päätöksentekoprosessin uudelleen harkintaa, painottaa Sauro.

Selvitys vahvisti myös, että tällä hetkellä voimavarat ja resurssit menevät paljolti kalliiseen korjaavaan työhön, kuten huostaanottoihin ja laitossijoituksiin. Oikeanlaatuinen ehkäisevä työ on vasta aluillaan.

– Lapsen edun kannalta olisi tietenkin parempi, että hänen elämäänsä voitaisiin tukea hänen omassa kodissaan.

Erityisen huolestuttavaa on, että vain kymmenen prosenttia vastaajista katsoi, että lapset huomioidaan aikuisten palveluissa riittävästi. Laajempi ilmoitusvelvollisuus antaisi kuitenkin paremmat mahdollisuudet lapsen huomioimiseen aikuisten palveluissa.

– Kyse on paljolti asenteista, eli hoidetaanko vain yhtä aikuista vai koko perhettä. Päihdehuollossa, mielenterveyspalveluissa ja parisuhteen ongelmissa tulisi aina selvittää myös perheen lasten tilanne. Ainoastaan riittävän varhaisilla toimenpiteillä ja tuella saadaan pysyviä muutoksia aikaan jatkuvasti kasvavassa lastensuojelutoimenpiteiden määrässä, toteaa Sauro.

Kansalaiset valmiita veronkorotuksiin

Kansalaiset puolestaan antavat tukensa lastensuojelupalveluiden turvaamiselle. Lastensuojelun Keskusliiton Taloustutkimuksella syyskuussa teettämän kyselyn mukaan yli 90 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että palvelut täytyy turvata, vaikka se merkitsisi verotusten korotusta tai muista palveluista tinkimistä. Kotikuntansa palveluita piti täysin tai jossain määrin riittävinä vain 41 prosenttia vastaajista.

– Luulisi näinkin vahvan viestin kansalaisilta luovan poliittista painetta kunnallispolitiikassa, joka on avainasemassa lasten ja lastensuojelutarpeiden resursseja arvotettaessa, toteaa Sauro.

Selvitysten tulokset julkistettiin tiistaina Lastensuojelun Keskusliiton Valtakunnallisilla Lastensuojelupäivillä Jyväskylässä. Koulutustapahtumaan osallistui yli 1 000 lastensuojelun ammattilaista järjestöistä, kunnista sekä lastensuojelulaitoksista. Lisätietoja: www.lskl.fi

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Hanna-Mari Savolainen
Viestintäassistentti
Lastensuojelun Keskusliitto
Puh. 044-3290029
hanna-mari.savolainen@lskl.fi

Lastensuojelun Keskusliitto toimii yhteiskuntapoliittisena vaikuttajana lapsia koskevassa päätöksenteossa. Keskusliitto luotaa yhteiskuntaa lapsen ja lastensuojelun näkökulmasta ja on lastensuojelun vastuullinen kehittäjä. Liiton jäseninä on 85 järjestöä ja 35 kuntaa tai kuntayhtymää.